EU vastaan jättiläiset – näin tekoälyä säännellään

Miapetra Kumpula-Natrilla oli näkyvä rooli EU:n tekoälysääntelyä määritellessä. Hän toimi syksyllä 2020 toimintansa aloittaneen Euroopan parlamentin tekoälyä käsitelleen erityisvaliokunnan, Aidan varapuheenjohtajana. Jo tuolloin oli havaittavissa lieveilmiöitä ja kilpailua sekä mahdollisuuksia tehdä tekoälyllä joko hyvää tai huonoa. Reilun vuoden aikana valiokunta kuuli yli sataa asiantuntijaa. Jo tuolloin esille nousivat myös luovan alan kysymykset.

EU:n tekoälysäädös eli tekoälyasetus hyväksyttiin Euroopan Parlamentissa viime vuonna ja se tulee voimaan asteittain myös Suomessa. Ajatuksena koko EU:n kattavassa tekoälysääntelyssä on ollut luoda alueen sisälle yhtenäiset sisämarkkinat sekä luoda yhdet raamit, ei 27 erilaista markkinaa ja erilaisia säätelyjä. EU-tason laajuinen sääntely antaa lainsäätäjille riittävän vankan aseman teknologiajättiläisiä vastaan.

“Toimijat ovat niin isoja, etteivät yhdenkään maan hartiat oikein riitä”, Kumpula-Natri kuvaili.

Myös kansanedustaja, viime hallituskaudella liikenne- ja viestintäministerinä toiminut Timo Harakka toi esiin EU-tason sääntelyn tärkeyden.

“Tekoälysäädöksen hyvä tarkoitus on noudattaa sitä eurooppalaisen sääntelyperiaatteen vahvuutta, että Eurooppa luo säännöt kansainväliselle kapitalismille ja esittää demokraattiseen ja kansalaisyhteiskuntalähtöiseen perinteeseen nojaavan vaihtoehdon amerikkalaisille ja muille globaaleille voimille.”

Datan sääntely loi pohjaa tekoälysäädökselle

Tekoälysäädös on yksi viidestä isosta datasäädöksestä, joita EU:ssa on viime vuosina tehty. Näihin lukeutuu myös vuonna 2018 voimaan astunut yleinen tietosuoja-asetus GDPR. Yhdysvalloissa ei ole vastaavaa yksityisyyden ja tietosuojan turvaa liittovaltion tasolla.

Aluksi täysin mahdottomaksi väitetty GDPR sai yritykset uhkailemaan lähdöllä EU:sta, mutta asetus johti lopulta siihen, että myös muualla maailmassa on ryhdytty noudattamaan sen henkeä.

“[Muut datasäädökset] mahdollistavat sen, että ihmiset pystyvät hallitsemaan omaa dataansa, maailmalle tuotettava data on mahdollisimman yhteen toimivaa ja avointa sekä uusia käyttötarkoituksia ja uusia liiketoimintoja on myöskin eurooppalaisille vähän pienemmille yrityksille. Samaan aikaan se suitsii amerikkalaisten alustojen valtaa”, Harakka kuvaili.

Harakan mukaan nämä datasäädökset ovat pohjatöitä sille, että tekoälyä voidaan säännellä, sillä tekoäly käyttää juuri valtavasti dataa.

“Ministerineuvostossa oli varsin yksinkertainen ja elegantti ajatus, että ei rajoiteta erityisemmin tekoälyn tekemistä ja mallien laatimista, mutta määritellään erilaisia riskitasoja. Otetaan se kaikkein korkeariskisin, vaarallisin ja epäilyttävin tai eettisesti vaikein osa, jota ryhdytään sääntelemään.”

Ennen kuin esitys meni ministerineuvostosta Euroopan parlamenttiin, OpenAI julkaisi ChatGPT:n. Tämän jälkeen keskustelu tekoälystä kiihtyi, kun kaikille kävi ilmeiseksi, mihin kaikkeen tekoäly lopulta kykenee.

“Yhtäkkiä oivallettiin, että kyseessä ei ole mikään tulevaisuuteen ja kaukaisuuteen tähtäävä science fiction -tyyppinen sääntely, vaan tässä ja nyt. Kymmenien miljoonien ihmisten tajuama valtava räjähdys siinä, mitä kaikkea tekoäly pystyy tekemään”, Harakka kuvaili.

Nyt tekoälysääntely on astumassa asteittain voimaan ja kielletyn tekoälyn osa lainsäädännöstä on jo voimassa. Suomen osalta tekoälysäädöksen ratifioinnin on määrä alkaa eduskunnassa vielä kevätkauden aikana. Keskustelua on kuitenkin käyty, pitäisikö sääntelyä sittenkin vielä muuttaa ja osin purkaa.

“Itse näkisin, että ei ole välttämättä huono asia, jos jossain määrin palattaisiin siihen alkuperäiseen riskiperustaiseen lähtökohtaan. Ainakin se vähän ehkä hälventäisi sitä suurta epäluuloa ja epävarmuutta, joka tässä on päässyt leviämään oikeastaan kaikille eurooppalaisille bisneksen kentille ja luovan työn kentille, että millä ehdoilla tekoälyä saa ottaa käyttöön.”

Harakka kertoi olevansa kyllästynyt tällaiseen vastakkainasetteluun.

“Harvoin ymmärretään, että miksi Yhdysvalloissa ei ole tätä sääntelyä. Se johtuu siitä, ettei siellä kyetä poliittisen tilanteen ja poliittisen paralyysin takia tekemään mitään kunnollisia sääntöjä, jotka haastaisivat maailman arvokkaimpia alustayhtiöitä ja asettaisivat niiden toiminnalle rajoja. Onko parempi tilanne, että ollaan poliittisesti ja demokratian kannalta tilanteessa, jossa kansalaisia ei pystytä millään tavalla suojelemaan yksityiseltä voiton tavoittelulta?”

Yleisöstä kysyttiin, miten musiikin tekijöille kuuluvat korvaukset voisivat kulkeutua Teostolle niistä palveluista, joissa musiikit jo ovat menneet eri tekoälymallien kouluttamiseen. Lähtökohtaisesti isot tekoälymallit eivät kunnioita tekijänoikeuksia ja yksittäisiä lähteitä on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta erottaa laajoista datakokonaisuuksista. Harakka nosti kuitenkin esille sen mahdollisuuden, että eurooppalaisessa mallissa voitaisiin massiivisen koon sijaan tavoitella esimerkiksi juuri tekijänoikeuksien erottelemista.

Milloin tekoälyn tuottamia osia sisältävä teos saa tekijänoikeussuojan?

Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä kertoi tekoälyn sääntelyn vaikutuksista musiikin tekijöihin ja tekijänoikeuksiin. Kyntölän mukaan EU:n tekoälysäädös ei suoraan vaikuta EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöön. Tekoälysäädöksessä on kuitenkin asetettu tekoäly-yhtiöille velvoitteita tekijänoikeuksien huomioimiseen.

Tekijänoikeudella suojatun sisällön käyttö tekoälyn koulutukseen edellyttää oikeudenhaltijan lupaa. Nykyiset markkinoilla olevat generatiiviset tekoälypalvelut eivät ole lupia hankkineet.

“Nyt jo käynnissä on oikeusprosesseja, joissa käsitellään suojattujen teosten käyttöä tekoälyn koulutuksessa. Jatkossa vastaavia oikeudenkäyntejä nähdään varmasti vielä enemmän”, Kyntölä ennusti.

Tekoälysäädöksessä ei myöskään ota kantaa siihen, voivatko tekoälyn tuotokset saada tekijänoikeussuoja, vaan sitä arvioidaan tekijänoikeuslainsäädännön perusteella.

“Tekijänoikeuslainsäädännön lähtökohta on, että vain inhimillisen luomistyön tuloksena syntynyt riittävän itsenäinen ja omaperäinen teos voi saada tekijänoikeussuojaa. Tästä johtuen katsotaan, että täysin tekoälyn tuottama sisältö ei voisi saada tekijänoikeussuojaa. USA:n tekijänoikeustoimisto on ottanut vastaavan kannan”, toteaa Kyntölä.

Teoston ohjeistuksen mukaan musiikkikappale voidaan rekisteröidä osittain tekijänsä nimiin esimerkiksi silloin, jos ihmistekijän tekemän oman sävellyksen lisäksi käytetään tekoälyn luomaa sanoitusta. Tällöin sävellysosuus katsotaan normaalisti tekijänoikeussuojatuksi ja sille maksetaan korvauksia, mutta tekoälysanoitukselle ei.

Vaikkei tekoälyn tuotos saa tekijänoikeussuojaa, voi se silti loukata olemassa olevaa tekijänoikeutta. Jos tekoälyn tuottama kappale muistuttaa hyvin paljon jo olemassa olevaa kappaletta, voi kyseessä olla tekijänoikeuden loukkaus.

“Jos tekoälyä käyttää työkaluna eli käyttää generatiivista tekoälypalvelua inspiraationa esim.  sparraillen ideoita tekoälyn kanssa, mutta kuitenkin niin, että syntynyt biisi on oman luovan työn tulos, voi teoksen rekisteröidä kokonaisuudessaan omiin nimiinsä”, Kyntölä kuvaili.

Tällöin tekijän vastuulla on arvioida, onko hänen oma inhimillinen panoksensa ollut riittävä. Lopulta tekijän vastuulla on, ettei tekoälyn käyttö tai teos itsessään loukkaa muiden oikeuksia.

Yleisössä istunut muusikko Tommi Lindell kommentoi, ettei tekoäly varsinaisesti muuta asetelmaa aiempaan nähden.

“Eihän tähänkään saakka Teosto ole missään vaiheessa meiltä tekijöiltä vaatinut minkään näköistä osoitusta siitä, mitkä ovat meidän työvälineemme, mitä me olemme käyttäneet teosten tekemisessä. Lopulta teoksen rekisteröinti on täysin tekijän oman rehellisyyden varassa”, Lindell kuvaili.

Kyntölä vahvisti näin olevan ja totesi, että teosrekisteröinnit ovat perustuneet ja perustuvat tälläkin hetkellä tekijän omiin ilmoituksiin ja vastuuseen siitä, että tiedot ilmoitetaan oikein.

Kyntölä nosti esille myös tekoälypalvelujen palveluehdot ja asioita, joihin niissä on hyvä kiinnittää huomioita. Hän totesi, että usein esimerkiksi maksuttomien versioiden ehdot ovat tiukemmat ja käyttäjälle annetut oikeudet rajallisemmat kuin maksullisissa versioissa. On kuitenkin tyypillistä, että palvelu varaa itselleen oikeuksia tuotosten käyttöön, vaikka oikeudet tekoäly-yhtiön ja käyttäjän välillä siirtyisivät tekijälle.

”Tärkeää on huomata, että viime kädessä ehdot on tyypillisesti muotoiltu niin, että tekoälypalvelun käyttäjä on se, joka vastaa vahingoista, myös mahdollisista tekijänoikeusloukkauksista. Ehdot tulee lukea huolella ja muuttuvia sääntöjä tulee lukea säännöllisesti. Turvallisinta on käyttää tekoälyä inspiroimaan omaa luovaa työtä, ei niinkään tuottamaan suoraan valmiita teoksia.”

Kyntölä analysoi meneillään olevia oikeusprosesseja myös TeoStory-näkökulmassaan 2. toukokuuta. Lue myös Teoston ohjeet tekoälyn avustuksella tehdyn teoksen rekisteröintiin.

Tämän sisällön tarkastelu edellyttää evästeiden hyväksyntää.

Katso Teosto Talks -tapahtuman tallenne YouTubesta (22.4.2025)!