EU:n tekoälyasetuksen soveltaminen alkoi 2.8.2025 – eurooppalainen luova ala pitää velvoitteita riittämättöminä 

EU:n tekoälyasetus (AI Act) toi ensimmäisenä maailmassa kokonaisvaltaiset pelisäännöt tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön. Sen tavoitteena on, että tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja perusoikeuksia, kuten tekijänoikeuksia, kunnioittavia. Erityisesti sääntely kohdistuu tekoälyn haitallisiin käyttötapauksiin sekä yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin (general-purpose artificial intelligence, GPAI).  

Yleiskäyttöisiksi tekoälymalleiksi katsotaan myös generatiivinen tekoäly eli mallit, jotka tuottavat joustavasti esimerkiksi tekstiä, ääntä, kuvia tai videoita. Tekijänoikeuksien kannalta nimenomaan nämä mallit ovat merkityksellisiä, sillä ne hyödyntävät laajasti olemassa olevia, tekijänoikeudella suojattuja teoksia.  

Asetuksen laajempi soveltaminen alkoi elokuussa – Suomessa kansallinen lainsäädäntö vielä kesken 

Yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevia velvoitteita alettiin soveltaa jäsenmaissa 2. elokuuta 2025 alkaen. Tästä lähtien yleiskäyttöisten tekoälymallien tulee täyttää asetuksen vaatimukset, jotka liittyvät esimerkiksi koulutusaineiston läpinäkyvyyteen ja tekijänoikeuksiin. Vaatimuksia sovelletaan uusiin, markkinoille tuleviin malleihin elokuusta 2025 alkaen ja jo markkinoilla oleviin malleihin viimeistään elokuussa 2027. 

Suomessa kansallinen täytäntöönpano on kuitenkin vielä kesken. Vaikka EU-asetus on pääosin suoraan sovellettavaa oikeutta, esimerkiksi seuraamuksista ja valvovista viranomaisista on tarpeen antaa täydentävää kansallista sääntelyä.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema hallituksen esitys annettiin eduskunnalle toukokuussa, mutta sen käsittely ei ole vielä valmis. Siten Suomessa ei voida vielä määrätä seuraamuksia asetuksen rikkomisesta. Myös kansallinen viranomaisvalvonta alkaa vasta myöhemmin syksyllä, kun kansallinen sääntely valmistuu.  

Yleiskäyttöisiä tekoälymalleja valvotaan EU-tasolla ja niiden valvonnasta vastaa Euroopan komission yhteyteen perustettu tekoälytoimisto. 

Tekoälyasetusta täydentäville käytännesäännöille laajaa kritiikkiä luovalta alalta 

Osana asetuksen toimeenpanoa EU-komissio on julkaissut myös yleiskäyttöisille tekoälymalleille suunnatut, käytännesäännöt (Code of Practice). Niiden ajatus on, että sitoutumalla sääntöihin tekoälytoimijat voisivat osoittaa noudattavansa tekoälyasetuksen velvoitteita koulutusdatan läpinäkyvyyden, turvallisuuden ja tekijänoikeuksien osalta. Käytännesäännöillä tavoitellaan oikeudellista varmuutta tekoälytoimijoille, mutta niiden allekirjoittaminen on vapaaehtoista, eli toimijat voivat osoittaa noudattavansa tekoälyasetuksen velvoitteita myös muilla tavoin.  

Käytännesääntöjen lisäksi komission on julkaissut yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevan täydentävän ohjeistuksen (GPAI Guidelines), jossa pyritään tarkentamaan, millaisia tekoälymalleja voidaan pitää asetuksen tarkoittamina yleiskäyttöisinä malleina, ja millaisia toimijoita asetuksen velvoitteet siten koskevat.  Komissio on myös julkaissut mallin tiivistelmästä, jonka mukaisesti yritysten on annettava tiedot tekoälyn kouluttamiseen käytettävästä aineistosta. 

Luovan alan toimijat eri puolilta Eurooppaa ovat ilmaisseet voimakkaan tyytymättömyytensä tekoälyasetusta täydentäviin käytännesääntöihin, GPAI-ohjeistukseen ja koulutusdataa koskevaan raportointimalliin. 

Yhteensä 40 luovan alan järjestöä on allekirjoittanut laajan vetoomuksen, jonka mukaan käytännesäännöt eivät tarjoa riittävästi suojaa tekijänoikeuksille eivätkä luo tasapainoa teknologiayritysten ja luovan alan välille.  Myöskään tekoälytoimijoita velvoittava malli koulutusdatan julkistamisesta ei tarjoa läheskään riittävää läpinäkyvyyttä, jotta oikeudenomistajat voisivat tosiasiallisesti valvoa teostensa käyttöä. Vetoomuksen allekirjoittajissa olivat mukana Teoston kattojärjestöt, eurooppalainen GESAC sekä globaali CISAC.  

Vetoomus korostaa, ettei lopputulos vastaa tekoälyasetuksen tavoitteita tekijänoikeuksien suojaamisesta. Luova ala vaatii komissiota tarkistamaan täytäntöönpanopakettia tekoälyasetuksen alkuperäisten tavoitteiden mukaiseksi ja varmistamaan tekijänoikeuksien turvaaminen generatiivisen tekoälyn kehityksessä.   

Käytännesäännöt eivät voi olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa 

EU-komissiolla on ollut tavoitteena luoda yleiskäyttöisille tekoälymalleille käytännesäännöt, joihin mahdollisimman moni teknologiayritys allekirjoittaisi. Useat suuret tekoälymallien kehittäjät – kuten Google, Microsoft, OpenAI ja eurooppalainen Mistral – ovatkin ilmoittaneet allekirjoittavansa nykyiset käytännesäännöt. Meta sen sijaan on kieltäytynyt vedoten oikeudellisiin epäselvyyksiin ja liian laajoihin vaatimuksiin. 

Mikä sitten on ongelma?  

Tekoälytoimijoiden kannalta ongelmallista on se, etteivät käytännesäännöt nykymuodossaan tuo tavoiteltua oikeusvarmuutta, sillä ne ovat monelta kohdin ristiriidassa EU:n tekijänoikeuslainsäädännön kanssa. Niiden muotoilut antavat esimerkiksi ymmärtää, että kaikki verkossa saatavilla oleva aineisto olisi vapaasti käytettävissä, jos sitä ei ole suojattu maksumuurein tai muilla teknisillä suojausjärjestelmillä siitä riippumatta, millaisia oikeudenpidätyksiä sivuston käyttöehtoihin on tehty. Myös oikeudenpidätyksiä koskevat käytännesääntöjen ohjeistukset ovat keinovalikoimaltaan liian rajallisia.  

On hyvä muistaa, ettei tekoälyasetuksella ole vaikutusta EU:n tekijänoikeussääntelyn velvoitteisiin. Tämä on todettu nimenomaisesti tekoälyasetuksessa. Onkin siten selvää, että käytännesääntöjen ohjeistusta noudattamalla tekoälytoimijat eivät käytännössä voi varmistaa toimivansa EU:n tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti.  

Erittäin valitettavaa on myös, etteivät käytännesäännöt viittaa millään tavalla aineiston lisensointiin varmistavana toimena. On selvää, että lisensointi oikeudenomistajia edustavilta tekijänoikeusjärjestöiltä olisi yritykselle varmin tapa varmistaa tekijänoikeuksien ja lainsäädännön kunnioittaminen. Oikeudenomistajia edustavien järjestöjen kanssa tehtävät lisenssisopimukset tarjoavat pääsyn laajaan valikoimaan suojattuja teoksia ja varmistavat, että luovan työn tekijät voivat saada asianmukaisen korvauksen teostensa hyödyntämisestä.  

Teosto jatkaa aktiivista osallistumista tekoälyasetuksen toimeenpanoprosessiin ja siihen liittyvään keskusteluun sekä kotimaassa että kansainvälisesti kattojärjestöjensä kautta, jotta tekijöiden oikeudet voidaan turvata nopeasti kehittyvässä tekoäly-ympäristössä.