Jennah Vainio: ”Suomen musiikin vahvuus on omaperäisyys”

Kun Jennah Vainio oli teini-ikäinen, hänen maailmansa pyöri metallimusiikin ympärillä. Ratkaisevaksi kokemukseksi nousi ruotsalaisen kitaristin Yngwie Malmsteenin musiikki.

”Hän yhdisti klassista musiikkia metalliin tavalla, joka avasi minulle kokonaan uuden maailman. Ajattelin, että jos klassinen musiikki voi kuulostaa tältä, sitä pitää kuunnella lisääkin”, hän kertoo.

Tie vei sähkökitarasta ja bändeistä ensin Oulunkylän Pop & Jazz musiikkiopistoon ja myöhemmin taidemusiikin pariin säveltäjäksi. Vainio valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2003 Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselta ja täydensi myös opintojaan Sibelius-Akatemian sävellyksen ja musiikinteorian opinnoilla.

Nykyään Vainiolla on takanaan noin sata sävellystä. Hän kuvailee kulkeneensa pitkän matkan 1990-luvun sävellysideaaleista kohti pelkistetympää ilmaisua.

”Sävellystyössä minulle on tärkeää, että musiikissa on suunta. Olenkin vuosien aikana riisunut pois kaikkea turhaa. Musiikissa pitää olla jokin prosessi, joka vie kuulijan mukanaan. Mietin nykyään enemmän sitä, onko tämä sellaista musiikkia, jota itse haluaisin kuunnella.”

Tärkeimmäksi teoksekseen hän nostaa vuonna 2023 Helsingin kaupunginorkesterille säveltämänsä Sylvia’s Lullaby -orkesteriteoksen. Teos on omistettu hänen isoäidilleen, jonka poikkeuksellinen elämä huutolaislapsuudesta sota-aikaan ja yksinhuoltajaäidiksi vaikutti sävellyksen syntyyn.

”Se on minulle sekä henkisesti että ammatillisesti erittäin tärkeä teos.”

Pitkä kokemus Teostosta antaa erityisen näkökulman myös hallitustyöhön

Nykyään Vainio toimii kustannuspäällikkönä Fennica Gehrmanissa, joka on Pohjoismaiden merkittävimpiä taidemusiikin kustantajia. Sen katalogissa on muun muassa Kalevi Ahon, Einojuhani Rautavaaran, Lotta Wennäkosken, Olli Kortekankaan, Sebastian Fagerlundin sekä useiden muiden kotimaisten säveltäjien teoksia. Työssään Vainio vastaa muun muassa sopimusasioista, kansainvälisestä lisensioinnista, säveltäjien teosten markkinoinnista ja kustantamon päivittäisestä toiminnasta.

Työ tarjosi hänelle poikkeuksellisen näkymän suomalaisen musiikin koko kirjoon.

”Siinä näki suomalaisen musiikin valtavan osaamisen ja monipuolisuuden. Työssä käsiteltiin kaikkea plagiaattikysymyksistä sovitusasioihin sekä musiikin tekijöiden käytännön ongelmiin.”

Vainio uskoo, että pitkä kokemus Teostosta auttaa myös uudessa hallitustehtävässä.

”Tunnen hyvin sen työympäristön, jossa teostolaiset työskentelevät. Tiedän, kuinka motivoitunutta ja osaavaa väkeä siellä on ja miten paljon ihmiset aidosti välittävät musiikin tekijöiden asioista”, hän kertoo.

Tekoäly ja kansainvälinen kilpailukyky hallituskauden kärkinä

Teoston hallituksen jäsenenä Vainio näkee yhden teeman muita tärkeämpänä: tekoälyn ja sen vaikutuksen musiikkialaan. Tekoälylainsäädännön toimeenpano ja musiikin tekijöiden ansainnan turvaaminen ovat tällä hetkellä kaikkein tärkeimpiä kysymyksiä, joita tekijänoikeusalalla ratkaistaan.

”Tekoälyn ympärille syntyy tulevina vuosina valtava määrä uutta liiketoimintaa, ja on arvioitu, että bisneksessä pyörii tulevaisuudessa kymmeniä miljardeja euroja. Olennaista on, että musiikin tekijät saavat korvauksen siitä aineistosta, jonka varaan tekoälyjärjestelmät rakentuvat.”

Toinen keskeinen tavoite on Teoston kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Vainion mukaan Teoston on säilyttävä houkuttelevana, ketteränä ja kansainvälisesti kiinnostavana tekijänoikeusjärjestönä myös tulevaisuudessa.

”Meidän pitää varmistaa, että Teosto pysyy kilpailukykyisenä suhteessa muiden maiden tekijänoikeusorganisaatioihin. Luotettavat tilitykset, läpinäkyvyys ja kyky reagoida nopeasti muutoksiin ovat siinä keskeisiä tekijöitä.”

Kolmantena tärkeänä teemana hän nostaa uusien tekijöiden tukemisen.

”Nuoret musiikin tekijät ovat onneksi nykyään paljon tietoisempia mahdollisuuksistaan kuin omana opiskeluaikanani. Teoston tehtävä on yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa auttaa uusia tekijöitä kasvamaan, verkostoitumaan ja löytämään paikkansa musiikkialalla. ”

”Toivon, että jäsenet kokevat minun olevan sanani pitävä ja sellainen, jolle voi tulla matalalla kynnyksellä juttelemaan Teostoon tai musiikkialaan liittyvistä asioista”, hän kannustaa.

Suomalainen taidemusiikki tarvitsee uusia ääniä

Vainio näkee suomalaisen taidemusiikin kansainvälisesti poikkeuksellisen vahvana. Suomen musiikkiopistojärjestelmä, alueellinen orkesteriverkosto ja kovan tason korkeakoulutus ovat luoneet perustan, jonka ansiosta Suomi on kokoluokkaansa suurempi tekijä kansainvälisessä musiikkielämässä.

Samaan aikaan hän tunnistaa myös haasteita.

”Suomessa on tällä hetkellä valtavasti kiinnostavia säveltäjiä ja uusia luovia ääniä. Silti näkyvyyttä saavat usein samat nimet.”

Vainion mielestä musiikkialan pitäisi uskaltaa ottaa enemmän riskejä.

”Suomen vahvuus on aina ollut omaperäisyys. Meidän pitäisi uskaltaa tarttua rohkeammin myös sellaisiin tekijöihin, jotka eivät heti sovi valmiisiin malleihin.”

Hän toivoisi mahdollisimman monen nuoren tekijän ymmärtävän, että lopulta kaikki on mahdollista.

”Jos mennään populaarimman musiikin puolelle, tuskin kukaan olisi osannut ennustaa esimerkiksi Käärijän kansainvälistä menestystä. Juuri tällainen rohkea omaperäisyys on Suomen vahvuus.”