Kestääkö live-musiikki jatkoajan menetyksen?

MaRan tutkimuksen mukaan ravintoloiden aukiolon lyhentäminen tunnilla merkitsisi sitä, että jo etukäteen 155 ravintolaa tietäisi toimintansa loppuvan. Tämä tulisi näkymään niin isoimmissa kaupungeissa kuin myös pienemmillä paikkakunnilla, joilla ei tanssilavan poistuttua parikymmentä vuotta sitten ole enää muuta paikkaa ollut kuin se ainoan hotellin yökerho. Laillinen ravintolatoiminta siis asetetaan varsin tiukoille. En usko, että yhteiset illanvietot tästä kuitenkaan tulisivat loppumaan. Viinaa saadaan Virosta halvalla ja yksityisiä tiloja, joissa pirskeet voi järjestää, tulee entistä enemmän. Toki tuossa on myös sellainen puoli, että valtiolle jää käteen näissä tilanteissa vain aiheutuneet haitat: valvontaa ei ole, juomisen määrään ei puututa ja juomat tuodaan Virosta.

Yhtenä jatkoajan leikkaamisen perusteluna on ollut ravintoloissa tapahtuvat pahoinpitelyt ja tappelut. Tekisi mieli kysyä, että mitä tapahtuu, kun järjestyksenvalvojia ei ole paikalla ollenkaan? Onko tosiaan niin että pahoinpitelyt ravintoloissa ovat lisääntyneet vai esimerkiksi tappelut ravintoloiden läheisyydessä? Itse olen kerran joutunut uhkaavaan tilanteeseen ravintolassa, mutta ammattinsa osaava järjestyksenvalvoja pelasti minut tuolloin turpakeikalta. Enemmän olen suunsoittajia kohdannut kadulla ja tilanteet ovat uhkaavampia valvomattomissa tiloissa. En usko myöskään että jatkoaikojen poisto näkyisi positiivisella tavalla kotiväkivallan tilastoissa – pikemminkin päinvastoin.

Joidenkin kommenttien mukaan tämä ravintoloiden aukiolon supistaminen olisi hyvä asia myös muusikoiden kannalta: soittoaikojen uskotaan aikaistuvan. Tämä kannattaa ehdottomasti pitää erillisenä ajatuksena. Ensinnäkin, jos tämä jatkoajan leikkaus toteutetaan, vähentyvät soittopaikat entisestään, mikäli 155 ravintolan lopetusennuste pitää paikkansa. Toisekseen kuluista joudutaan karsimaan ja elävä musiikki ja ohjelma ovat todennäköisesti ensimmäisten leikkausten joukossa.

Teoston tilastojen mukaan Suomessa järjestetään noin 56 000 keikkaa vuodessa. Näistä noin 35 000 kpl tapahtuu ravintoloissa. Uskoisin, että yksi syy ravintoloiden isoon keikkamäärään on yksinkertaisesti se, että elävä musiikki vetää hyvin asiakkaita ravintolaan. Musiikintekijöiden ja esittäjien kannattaakin nyt olla hereillä ja kertoa viestiä eteenpäin omien kuntiensa päättäjille ja kansanedustajille. Kyseessä on iso muutos, jonka läpimeno tullee näkymään todella kovana myös musiikkialalla. Livepuoli on jo jonkin aikaa ollut se puoli, josta artistit ovat pääosin leipänsä saaneet. Livepuoli kulkee varsin vahvasti käsikynkässä ravintoloiden kanssa ja näen, että olemme tilanteessa, jossa myös meidän musiikin parissa toimivien on annettava äänemme kuulua. Nyt on se aika, jolloin esiintymispaikat tarvitsevat tukeamme ehkä enemmän kuin koskaan.

Toisaalta. Ehkä tästä päätöksestä on myös hyötyä. Matkailijoille voimme mainostaa Suomea sillä, että täällä pääset ajoissa nukkumaan ja elävä musiikki ei häiritse alkuiltoina auki olevissa ravintoloissa. Toki voisimme myös mainostaa, että tulomatkalla kannattaa koukata Viron kautta ja ottaa sieltä omat juomat messiin. Tähän voimme mainiosti lisätä, ettei varsin aktiivisena tuntemassamme Helsingissä tarvitse jatkossa sietää edes iloista puheensorinaa terasseilla. Me teimme siitä lopun.