Kunta- ja aluevaalit 2025: puolueiden kannat musiikin tulevaisuuden turvaamiseen

1.
Kyllä olemme. Monipuolinen ja arvostettu taide- ja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki. Kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä.

2.
On tärkeä varmistaa, että kulttuurin rakenteellinen mukanaolo toteutuu valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa. Hyvinvointialueiden tulee vakiinnuttaa kulttuurihyvinvointi liikunnan, levon ja ravitsemuksen rinnalle elintapa- ja palveluohjaukseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa on täydennettävä sisällyttämällä mukaan myös kulttuuria koskevat indikaattorit.

Kokoomuksen tavoitteena on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeus päästä taiteen ja kulttuurin sekä itselle mieluisan harrastuksen pariin. Hallitus uudistaa taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön. Tavoitteena on opetuksen saavutettavuuden parantaminen eri taiteenalat huomioiden.

Kokoomus kantaa huolta kulttuurialan kestävyydestä. Rakenteelliset ongelmat luovan alan tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvassa on saatava kuntoon ja tämä työ hallituksessa on käynnissä. Musiikkialalle tyypilliset työnteon ja korvausten eri muodot ja kausiluonteisuus eivät saa rajoittaa oman ammatin harjoittamista tai tuottaa häiriöitä etuuksien maksuun. Tehtävänämme on huolehtia paitsi taiteen vapaudesta myös tekijöiden hyvinvoinnista, osaajien riittävyydestä ja työmarkkinan toimivuudesta.

Vaikka julkisen talouden rahoituksen näkymät ovat huolestuttavat, taiteen ja kulttuurin resursseja on kyettävä turvaamaan. Tämän lisäksi on vauhditettava luovien alojen kasvua ja saada tätä kautta myös yksityistä rahoitusta alalle. Tässä strategisessa tavoitteessa on huomioitava taiteen ja kulttuurin kaikki osa-alueet sekä yksityinen sektori. Kulttuurialan kasvustrategiaa valmistellaan laaja-alaisessa yhteistyössä osana kulttuuripoliittista selontekoa.

Suomalaisen musiikkialan yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä on parannettava. Viranomaisten ja rahoittajien heikkoon keskinäiseen koordinaatioon on puututtava ja vahvistettava tukijärjestelmiä tunnistamaan toimijoiden erilaiset tarpeet ja toimintaympäristöt. Av-alan tuotantokannustinta on jatkettava ja vastaavia kasvua vauhdittavia malleja kehitettävä myös mm. musiikkiin.

Musiikkialaa on vahvistettava myös verotuksen kautta. Otamme tällä hallituskaudella käyttöön lahjoitusvarovähennysoikeuden, jossa yksityisiä henkilöitä koskevaa verovähennysoikeutta laajennetaan taiteen ja kulttuurin lahjoituksiin.

1.
a) Musiikki yhteisöllisyyden, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä.

Samaa mieltä. Musiikin merkitys yhteiselle kulttuuriselle identiteetille sekä yksilölliselle itsensä ilmaisulle on huomattava. Julkisen sektorin on taloudellisen liikkumavaransa puitteissa pyrittävä huolehtimaan musiikin tuotannon ja esittämisen edellytyksistä.

b) Musiikki alueellisen elinvoiman, työllisyyden ja talouden vahvistajana.

Samaa mieltä. Kulttuuripoliittisessa ohjelmassamme vuodelta 2020 sanotaan: “Suomalainen taide kiinnostaa ja myy, kun sitä myydään. Kansainvälisten väylien löytäminen on tärkeää, ja siihen kannattaa panostaa.”

c) Musiikki lasten ja nuorten perusoikeutena.

Samaa mieltä. Musiikkiopetus kuuluu jo nyt varhaiskasvatukseen ja peruskoulutukseen ja näin on oltava jatkossakin. Ohjelmamme vuodelta 2020: “Suomalaisen kulttuurin tulee olla läsnä myös koulujen arjessa ja opetussuunnitelmissa. […] Lasten ja nuorten kulttuurikasvatus on tärkeää. Eri taidemuodot tarjoavat lapsille ja nuorille pedagogista hyvinvointia. Niiden tuottama hyvinvointi perustuu pitkälti kokonaisvaltaiseen ilmaisuun, käsillä tekemiseen, oman kehon hallintaan ja omien tunteiden purkamiseen. Ne motivoivat, kohottavat itsetuntoa ja tuottavat onnistumisen tuntemuksia myös sellaisille lapsille ja nuorille, joille perinteiset lukuaineet voivat tuntua vaikeilta.

2.
On tärkeää, että kunnat esimerkiksi kaavoitusta ja rahoitusta laatiessaan huolehtivat perustarpeiden ohella riittävästä viihtyisyydestä ja vetovoimasta myös kulttuurin saralla. Se tuo kuntaan investointeja, asukkaita, työntekijöitä ja lapsiperheitä, ja on siten avain elinvoimaisuuteen ja talouskasvuun myös pitkällä aikavälillä. Julkisen sektorin ensisijainen tehtävä on mahdollistaa ja edistää markkinaehtoista toimintaa myös kulttuurin saralla, silllä kannettu vesi ei kaivossa pysy ja synnyttää vain tukiriippuvuutta.

Media- ja kuttuuripoliittinen ohjelma 2020

Kotimaisen kulttuurituotannon edistäminen on tärkeää, jotta se säilyttää asemansa nykypäivän globaalissa maailmassa, jossa kansallinen kulttuurituotanto uhkaa helposti jäädä kansainvälisten alan trendien jyräämäksi.

Suomalaisen kulttuurin tulee olla läsnä myös koulujen arjessa ja opetussuunnitelmissa.

Suomalainen taide kiinnostaa ja myy, kun sitä myydään. Kansainvälisten väylien löytäminen on tärkeää, ja siihen kannattaa panostaa.

Meidän on syytä olla ylpeitä Suomesta ja suomalaisuudesta ja viedä kulttuuriamme, korkeatasoista taidettamme ja osaamistamme maailman tietoisuuteen. Lisääntyvä kulttuurivienti vahvistaa työllisyyttä ja kulttuurintuotannon taloudellista perustaa.

Valtiota ei tarvita apuun kaikkialla. Taide, jolle ei ole minkäänlaista aitoa kysyntää, ei yleensä ole kovin merkittävää. Yritysyhteistyön vahvistaminen ja sponsorien löytäminen ovat järkeviä keinoja myös taidealoilla.

1.
a) Musiikki yhteisöllisyyden, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä.

Samaa mieltä. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on parannettava ihmisten elämänlaatua ja osallistumisen mahdollisuuksia, vähennettävä yksinäisyyttä ja panostettava kulttuuripalveluihin. Yhteiskunnan tulee tukea kulttuuritoimintaa, jotta jokaisella on mahdollisuus nauttia kulttuurista sekä kokijana että tekijänä tai harrastajana. Tuki voi olla myös tiloja, palveluita tai neuvontaa kuntalaisten erilaisiin tarpeisiin.

SDP on sitoutunut perumaan kulttuurin leikkaukset vaihtoehtobudjetissaan ja huolehtimaan kulttuurielämän elinvoimaisuudesta.

b) Musiikki alueellisen elinvoiman, työllisyyden ja talouden vahvistajana.

Samaa mieltä. Kuntien on huolehdittava kulttuurin elinvoimaisuudesta ja toimintamahdollisuuksista, kun valtion kulttuurirahoitus heikkenee. Valtion rahoituksen vähentyessä kuntien rooli kulttuurin rahoittajina kasvaa.

Kulttuuritoiminta on kunnille edullinen keino lisätä veto- ja pitovoimaa. Kulttuuriosallistuminen tukee hyvinvointia ja voi ennaltaehkäistä yhteiskunnallisia haasteita, kuten yksinäisyyttä, segregaatioita ja mielenterveysongelmia.

Vähenevä julkinen rahoitus pakottaa kulttuuritoimijat etsimään uusia rahoitusmalleja. Kunnat voivat tukea kulttuuria vastinrahalla, jossa kunta maksaa tietyn summan yksityisten lahjoitusten päälle. Tämä malli ei korvaisi nykyisiä rahoitusmuotoja, vaan täydentäisi niitä, ja sille tulisi osoittaa erillinen rahoitus.

c) Musiikki lasten ja nuorten perusoikeutena.

Samaa mieltä. Kunnissa on huolehdittava kulttuurin toimintaedellytyksistä ja edistettävä maksuttomien ja matalankynnyksen kulttuuritapahtumien järjestämistä.

Erilaiset harrastusmuodot matalankynnyksen kokeiluista pitkäjänteiseen taiteen perusopetukseen on pidettävä osana kuntien ja muun kulttuuri- ja sivistyshallinnon kokonaisuutta. Kun lapset oppivat kulttuuriharrastuksiin, he jatkavat harrastusta myös vanhempana.

Oikeus kulttuuriin kuuluu kaikille asuinpaikasta, tulotasosta, fyysisistä ominaisuuksista tai kielitaidosta riippumatta. Kulttuurin saavutettavuus edellyttää esteettömyyttä. Julkisella rahoituksella tulee ohjata kulttuuritoimijoita saavutettavuuden laajaan huomioimiseen.

2.
Kunnat voivat tukea kulttuuria vastinrahalla, jossa kunta maksaa tietyn summan yksityisten lahjoitusten päälle. Tämä malli ei korvaisi nykyisiä rahoitusmuotoja, vaan täydentäisi niitä, ja sille tulisi osoittaa erillinen rahoitus.

Erilaisten hoitopaikkojen sekä oppilaitosten arkeen tulee tuoda järjestelmällisemmin taide- ja kulttuuritoimintaa. Vammaisten henkilöiden osallistuminen kulttuuripalveluihin edellyttää muun muassa toimivia kuljetus- ja tulkkauspalveluita, apuvälineitä ja avustajien vapaata pääsyä.

SDP on vaihtoehtobudjetissaan sitoutunut perumaan kulttuurin leikkaukset ja huolehtimaan kulttuurielämän elinvoimaisuudesta.

Tavoitteena pitää olla kulttuurin riittävä rahoitus, joka painottaa saavutettavuutta ja kaikkien kulttuurillisia oikeuksia. Vaikkei asiasta näissä vaaleissa päätetä, on tavoitteenamme, että valtion budjetista vähintään yksi prosentti kohdennetaan kulttuurin rahoitukseen.

1.
Keskusta yhtyy tavoitteisiin. Puolueemme yksi kuntapolitiikan kolmesta kärjestä huhtikuun 2025 vaaleissa on koulutus ja kulttuuri. Toteamme vaaliohjelmassamme, että elävä kunta syntyy luovuudesta ja kulttuurista. Korostamme kulttuurin merkitystä ihmisten hyvinvoinnille sekä kuntien ja alueiden elinvoimalle. Nostamme kuntavaaliohjelmassa esiin muun muassa taiteen perusopetuksen merkityksen sekä musiikkiopistot kunnan tärkeimpiin kuuluvina palveluina.

2.
Keskustan isona tavoitteena on kulttuurin saavutettavuus: jokaisella on oltava siihen oikeus lompakon paksuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Esimerkiksi Kaikukortti-toiminnan kaltaisilla malleilla olemme valmiit vahvistamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien mahdollisuuksia päästä kulttuuripalveluiden piiriin. Haluamme lisätä myös musiikin ja muun kulttuurin vaikuttavuutta konkreettisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Tavoitteena pitää olla esimerkiksi sote-henkilöstön osaamisen lisääminen kulttuurihyvinvoinnista ja sekä kulttuuriseteleiden hyödyntämisen sote-palveluissa entistä vahvemmin.

1.
Vihreät jakaa Musiikin luovan alkutuotannon kunta- ja aluevaalitavoitteet. Kulttuuri on perusoikeus, joka kuuluu kaikille ja on osa jokaisen ihmisen elämää. Meidän kulttuuripolitiikkamme ytimessä ovat taiteen vapaus ja itseisarvo, kulttuuripalveluiden monimuotoisuus ja tasa-arvoinen saavutettavuus sekä kulttuurialan ammattilaisten toimeentulo.

Taiteen ja kulttuurin ilmiselvän ja kiistämättömän itseisarvon lisäksi niillä on myös mittavia positiivisia kerrannaisvaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin, talouteen, työllisyyteen ja verotuloihin sekä yhteiskunnalliseen vakauteen ja osallisuuteen. Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen (Kansalaisfoorumi, 2024) tulokset tuovat esiin, miten merkittävä rooli kulttuuriharrastuksella on esimerkiksi sosiaalisten suhteiden lisääntymiseen ja erilaisten ihmisten kanssa toimimiseen, mikä taas osaltaan ehkäisee syrjäytymistä ja tukee demokratiataitoja. Kulttuuriala työllistää yhteensä lähes 130 000 työntekijää, ja kulttuuriin laitetut eurot tuottavat yhteiskunnalle jopa kymmenkertaisen summan takaisin.

Hallitus leikkasi kulttuurista yli 17 miljoonaa euroa ja yksityisen kopioinnin hyvityksestä 5,5 miljoonaa sekä kiristi useiden tavaroiden ja palveluiden verotusta korottamalla niiden arvonlisäverokannan alennetusta 10 prosentista 14 prosenttiin, mikä nostaa esimerkiksi pääsylippujen ja kirjojen hintoja merkittävästi. Olisimme peruneet nämä leikkaukset ja vastustimme ALV-nostoa. Paikallis- ja aluepolitiikassakin voi luottaa, että pidämme kulttuurin ja sen tekijöiden puolia.

2.
Sivistys ja kulttuuri muodostavat tällä hetkellä yli puolet kuntien menoista.

Kulttuurialan rahoitusleikkaukset erityisesti kuntatasolla osuvat kuitenkin kovimmin niihin ryhmiin, joilla ei nykyisin ole yhdenvertaista pääsyä kulttuuripalveluiden piiriin: vähävaraisiin, maahanmuuttajiin ja muihin heikommassa asemassa oleviin. Kulttuuri on kuitenkin perusoikeus, joka kuuluu kaikille ja on osa jokaisen ihmisen elämää.

Edistäisimme kulttuurin ja luovien alojen, kuten musiikin aseman vahvistamista ja saavutettavuutta muun muassa seuraavasti:

• turvaisimme lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidekasvatuksen laadun ja määrän
• tukisimme lasten ja nuorten kulttuurityötä muun muassa kohdentamalla resursseja nuorisotiloihin ja harrastustoimintaan sekä kehittämällä kaikille nuorille tarkoitettuja nuorisopasseja sekä harrastusseteleitä
• tukisimme paikallisia kulttuuritoimijoita
• ottaisimme kulttuuritoimijat mukaan kulttuuria koskeviin keskusteluihin
• vahvistaisimme ja turvaisimme laajat kulttuuripalvelut, kuten musiikki- ja kansalaisopistot
• tukisimme paikallisia kultturitapahtumia, yhdistyksiä ja paikallistoimijoita
• tukisimme maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumista, kieliopetusta ja kulttuuritoimintaa

Aktiivisuus luovilla aloilla vahvistaa paikallista ja alueellista elinvoimaa sekä varmistaa, että kunta ja alue kukoistaa.

1.
Musiikin luovan alkutuotannon tavoitteet kunta- ja aluevaaleissa ovat hyvin yhteneväisiä vasemmistoliiton tavoitteiden kanssa ja olemme niistä samaa mieltä. Tavoitteet nostavat esille tärkeitä kysymyksiä liittyen musiikkialan yrittäjien ja ammattilaisten toimeentuloon sekä alan elinvoimaan liittyen. Päätöksentekijöiden on löydettävä hallituksen jatkuvasta vyönkiristyksestä johtuen hyvin haasteellisessa tilanteessa keinot, miten taidetta ja kulttuuria voidaan tukea paikallisesti.

Taide ja kulttuuri vahvistaa ja ylläpitää kansakunnan identiteettiä ja yhteisöllisyyttä sekä ylläpitää ja tukee yksilön mielenterveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Taide ja kulttuuri ovat inhimillisen elämän ja sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeita ja niiden tulee olla ihmisen perusoikeuksia. Vasemmistoliitto katsoo, että mahdollisuus nauttia kulttuurista sekä mahdollisuus kehittää omia luovia kykyjä ja itseilmaisun taitoja ovat oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Taidetta ja kulttuuria pitää viedä nykyistä enemmän sinne, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat.

Taiteen tekijöiden toimeentuloedellytykset ja alan tulevaisuus on turvattava. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela nosti asian esille vastikään kirjallisessa kysymyksessään hallitukselle 21.3. koskien leikkauksia kulttuuri- ja taidejärjestöjen yleisavustuksiin. Leikattavat summat ovat valtion budjetissa pieniä rahoja, mutta niillä on dramaattinen vaikutus kokonaisten ammattialojen ja taidemuotojen tulevaisuudelle Suomessa.

2.
Suomessa on runsaasti sisällöllisesti ja laadullisesti rikasta ja elinvoimaista taidetta, jonka tukemisessa kunnat ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa valtion leikatessa kulttuurin rahoituksesta. Vasemmistoliiton valtuutetut työskentelevät kunnissa ja hyvinvointialueilla myös musiikkialan ammattilaisten ja kaikille saavutettavan kulttuurielämän puolesta. Esimerkiksi Helsingissä kulttuurista ja vapaa-ajasta vastaavan apulaispormestari Paavo Arhinmäen luotsauksessa kulttuurin avustukset ovat nousseet kuluneella kaudella noin 25 %.

On huolehdittava, että vapaan kentän toimijoille on tarkoituksenmukaisia työskentely- ja toimitiloja, riittävää taloudellista tukea sekä muun muassa myynti- ja vuokrausrakenteita tarjolla. Samalla tulee huolehtia siitä, että taiteilijan työ korvataan reilujen palkkiokäytäntöjen mukaisesti eikä esimerkiksi sinänsä tavoiteltava maksuton taidetarjonta perustu taiteen ammattilaisen ilmaistyölle. Lisäksi vapaan kentän kulttuuritoimijoille pitää olla jaettavana työskentely- ja projektiapurahoja, ja kunnan täytyy aktiivisesti mahdollistaa kulttuuritoimijoiden ja kaupungin palvelualueiden yhteistyö. Kunnat voivat myös palkata taitelijoita suoraan.

Maakunnallisissa kulttuurilaitoksissa on huolehdittava, että taloudellinen resursointi mahdollistaa myös vierailut ja pienemmät produktiot moninaisuuden takaamiseksi. Lippuhinnoittelun tulee tukea kulttuurin saavutettavuutta. Kulttuuripalveluita on tarjottava tarvittaessa sosiaalisin tai taloudellisin perustein Kaikukortilla. Kulttuuritoimen monipuolinen tarjonta pitää nähdä myös osana kuntalaisten hyvinvoinnin perustaa.

Taide ja kulttuuri ovat inhimillisen elämän ja sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeita ja niiden tulee olla ihmisen perusoikeuksia. Vasemmistoliitto katsoo, että mahdollisuus nauttia kulttuurista sekä mahdollisuus kehittää omia luovia kykyjä ja itseilmaisun taitoja ovat oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Taidetta ja kulttuuria pitää viedä nykyistä enemmän sinne, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat. Taiteen tekijöiden toimeentuloedellytykset on turvattava.

Lasten ja nuorten tasa-arvoisista ja saavutettavista kulttuuripalveluista on huolehdittava. Kulttuurin avulla vahvistetaan lasten ja nuorten henkistä kriisinkestävyyttä. Kulttuurin tuottama ilo on tuotava osaksi varhaiskasvatusta, peruskoulua, toisen asteen opintoja ja nuorisotyötä. On varmistettava, että osana lasten harrastamisen Suomen mallia jokaiselle halukkaalle lapselle ja nuorelle löytyy mieluisa kulttuuriharrastus koulupäivän yhteydessä.

Kunnissa on tarjottava liikunta- ja kulttuuriseteleitä pienituloisille, kuten takuu- ja kansaneläkeläisille ja pitkäaikaistyöttömille, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden saavutettavuuden lisäämiseksi.

1.
Olemme samaa mieltä tavoitteiden kanssa.

2.
Nostoja suoraan kuntavaaliohjelmastamme:

Panostamalla kulttuuriin luomme hyvinvointia ja teemme kunnistamme elinvoimaisia ja viihtyisiä. Kansalais- ja työväenopistot, aktiivinen yhdistystoiminta, kirjastot, musiikkiopistot ja taidekoulut ovat tärkeitä paikallisyhteisön hyvinvointitekijöitä. Nämä tilat ja toiminnot tarjoavat asukkaille mahdollisuuksia tavata toisiaan, oppia uusia asioita saada kulttuurielämyksiä, jotka vahvistavat kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Haluamme että kunnat tunnistavat kulttuurin merkityksen kuntalaisten hyvinvoinnille ja että kunta voi tarjota yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja tiloja kulttuuriin sukupuolesta tai iästä riippumatta.

Haluamme myös painottaa perustason taideopetuksen itseisarvoa ja sen merkitystä hyvinvointia ja muuta oppimista edistävänä tekijänä

Nostoja suoraan Kulttuuripoliittisesta ohjelmasta (2024):  RKP työskentelee vahvistaakseen kulttuurityön erityispiirteiden tuntemusta kuntien työ- ja elinkeinopalveluissa.

RKP katsoo, että kulttuurivienti on tärkeää Suomen kansainvälisen näkyvyyden vahvistamiseksi ja maan kulttuurisen ilmaisun levittämiseksi. Panostamalla kulttuurivientiin luodaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja työpaikkoja samalla kun edistetään kulttuurivaihtoa.

1.
a) Musiikki yhteisöllisyyden, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä

KD korostaa kulttuurin ja musiikin merkitystä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Musiikki ja muut taidemuodot voivat tarjota itseilmaisun välineitä heillekin, joille se muuten on vaikeaa, ja täten musiikki edistää yhdenvertaisuutta. Puolueen kulttuuripoliittisessa ohjelmassa todetaan, että ”kulttuuri luo yhteisöllisyyttä” ja kulttuurilla on ”syvä yhteiskunnallinen merkitys”. Kevään vaaliohjelmissa painotamme ennaltaehkäisevän hyvinvointityön merkitystä ja toteamme myös, että kulttuuri on hyvinvoinnin luoja.

b) Musiikki alueellisen elinvoiman, työllisyyden ja talouden vahvistajana

KD tunnustaa kulttuurin merkityksen alueellisen elinvoiman ja talouden vahvistajana. Kuntavaaliohjelmassamme mainitaan, että ”Suomen elinvoima kasvaa kunnissa” ja että ”elinvoimaisessa kunnassa on yrittämistä ja työtä”. Kulttuurilla on taloudellisia vaikutuksia ja luovat alat ovat merkittävä osa talouttamme. Kulttuuri esimerkiksi harrastusmahdollisuuksineen ja tapahtumineen tekee kunnista ja alueistamme omaleimaisia ja kiinnostavia, ja auttaa täten paikallisen vetovoiman luomisessa niin muuttoliikkeen kuin matkailunkin näkökulmasta.

c) Musiikki lasten ja nuorten perusoikeutena

KD pitää tärkeänä lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintaan. Taidekasvatus on osa sivistystä ja jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus harrastaa taidetta ja kulttuuria. Haluamme rakentaa perheystävällisiä kuntia. Siinä työssä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ja kulttuuritarjonta ovat olennaisessa roolissa.

2.
KD:n toimet musiikin ja luovien alojen aseman vahvistamiseksi paikallispolitiikassa:

a) Kulttuuripalveluiden saavutettavuus

Puolustamme saavutettavia kunnallisia palveluita kaikkialla Suomessa, ei vain suurien kaupunkien luksuksena. Esimerkiksi kattava kirjastoverkko, laadukas taito- ja taideaineiden kouluopetus, Harrastamisen Suomen malli ja erilaiset digitaaliset ratkaisut tuovat kulttuuria lähemmäs kuntalaista. Saavutettavat, matalan kynnyksen kulttuuripalvelut ovat avaimia myös ikäihmisten arvokkaaseen arkeen ja maahanmuuttajien tutustumiseen Suomeen ja suomalaisiin arvoihin.

b) Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

KD kannattaa kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten, seurakuntien ja järjestöjen hyvää yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Tämä yhteistyö edistää myös musiikki- ja kulttuuripalveluiden tarjontaa paikallistasolla: useammalla työnantajalla työskentelevien ammattilaisten arki sujuvoituu, syntyy kasvualustoja kiinnostaville tapahtumille ja harrastustoiminnalle, ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset pystytään hyödyntämään entistä paremmin esimerkiksi sotessa.

KD haluaa myös kaiken irti julkisista seinistä: esimerkiksi koulujen tilojen ilta- ja kesäkäyttö tulee mahdollistaa matalalla kynnyksellä erilaisille kulttuuritoimijoille, urheiluseuroille ja kansalaisjärjestöille.

c) Kulttuurikasvatus ja harrastusmahdollisuudet

Niin elinikäinen kulttuurisuhde kuin monien ammattilaisten urapolku alkaa lapsesta. Haluamme kulttuurikasvatussuunnitelmat kaikkiin Suomen kuntiin. Emme karsi taito- ja taideaineiden erikoisluokista. Haluamme, että jokaisella lapsella ja nuorella on halutessaan mahdollisuus maksuttomaan kulttuuriharrastukseen.