Miljoonia striimaava suomalainen EDM – mitä se on?
Suomesta löytyy useita miljoonastriimeihin yltäviä elektronisen musiikin tuottajia, joista kukaan ei tunnu tietävän oikein mitään. Keitä he ovat, ja mikä selittää heidän suosiotaan? Miljoonia striimaavat esimerkiksi EDM-tuottajat Eben ja Robbe. Elektroninen musiikki elää myös alakulttuureissa, kertoo elektronisen musiikin tuottaja Oskr.
Suomen kuunnelluin musiikkityyli kansainvälisesti ei ole metalli, rock, pop eikä klassinen. Sitä ei kuule radiosta, sitä ei näe television viihdeohjelmissa eivätkä sitä esitä lehtien palstoilta tutut tähtiartistit tai -yhtyeet.
Suomesta löytyy tätä kirjoitettaessa lähes 20 artistia tai yhtyettä, joilla on yli miljoona kuukausittaista Spotify-kuuntelijaa. Heistä kahdeksan tekee elektronista tanssimusiikkia eli EDM:ää, selviää EDM-kollektiivi Luxonian ylläpitämästä listauksesta.
Listan ykkösenä on phonk-tyylistä hiphopin, träpin, funkin ja elektron sekoitusta tekevä DJ FKU, jolla on hulppeat 7,7 miljoonaa kuukausittaista kuuntelijaa. Muita miljoonakerhoon yltäneitä edm-tekijöitä ovat Darude (4,6 milj.), Robbe (2,3 milj.), Eben (2,3 milj.), Skorde (1,9 milj.), Janji (1,4 milj.),Yotto (1,3 milj.) ja Yes Yes (1,2 milj.).
Keskivertosuomalainen tuskin tunnistaa listasta muita kuin Daruden, vaikka esimerkiksi Robben ja Ebenin striimausmäärät ovat nelinkertaiset verrattuna Suomen Spotifyn viime vuoden kuunnelluimpiin artisteihin, Turistiin ja Arekseen.
Mikä selittää suomalaisten EDM-tuottajien suosiota? Ja miksi he ovat pysyneet suurelle yleisölle tuntemattomina?
EDM:n yleisöt ovat ulkomailla
Espoolainen Robin ”Robbe” Björkskog, 24, ja helsinkiläinen Eetu ”Eben” Rantakokko, 27, saapuvat haastatteluun isoissa toppatakeissa, ja kättelevät toisiaan tutustumisen merkiksi.
”Juttuhan on, että me ei olla Suomen suosituimpia artisteja, vaan meitä kuunnellaan ihan muissa maissa”, Eben aloittaa. ”Ei suomalaista peruskansaa kiinnosta joku edm saati ulkomaalainen musiikki. Suomalaiset kuuntelevat suomenkielistä musaa. Siksi porukka ei tiedä meitä.”
Suomen elektronisen tanssimusiikin kulttuuri on kaksikon mukaan reippaasti jäljessä esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa, josta löytyy useita Aviciin, Swedish House Mafian ja Kygon kaltaisia kansainvälisiä menestystarinoita.
”Mutta sitten jos menet Weekend-festarille, siellä on paljon ihmisiä, jotka ovat tulleet kuulemaan vain EDM:ää”, Robbe sanoo viitaten Espoossa järjestettävään Suomen isoimpaan EDM-festivaaliin, joka kerää vuosittain yli 50 000 kävijää. ”Kuulijoita kyllä on, mutta ne kuuntelevat Spotifysta jotain muuta kuin edm:ää.”
Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että kaksikko olisi lyönyt läpi kansainvälisesti.
”Jos menet näillä meidän kuuntelijamäärillä Saksaan, jokaisella paikallisella isolla artistilla on vähintään sama kuulijamäärä, ellei enemmänkin”, Eben sanoo. ”Vaikka meitä kuunnellaan paljon ulkomailla, kilpailu on tosi paljon kovempaa kansainvälisesti. Tarvitsee vielä rakentaa omaa brändiä, jotta tämä homma kasvaa oikeasti isoksi.”
Uuden ajan TikTok-tähdet
Juuri brändinrakennus on yksi avaintekijä Ebenin ja Robben suurten striimauslukujen takana. Ei riitä, että tekee musiikkia aktiivisesti joka päivä. Pitää myös olla valmis markkinoimaan sitä omilla kasvoillaan.
”Sen lisäksi että teen musiikkia päivittäin, mä myös postaan TikTokiin, Instagramiin ja Youtubeen 1–2 videota joka päivä. Se on blueprint siihen, että saat näkyvyyttä jossain. Jos sulla ei ole somet hallussa, kukaan ei tiedä susta mitään”, Eben sanoo.
Musiikin hittipotentiaali testataan ensin TikTokissa. Jos kappale ei lähde vetämään siellä, se tuskin menestyy muillakaan alustoilla.
”Jos TikTokissa ei mene hyvin, pitää tehdä uusi biisi. Jos sä haluat ison biisin, sen on pakko lähteä TikTokissa. Ja jos se lähtee siellä, sulla on hitti sun käsissä”, Robbe sanoo.
”Suurin osa jengistä kuuntelee nykyään algoritmi-playlistejä. Ja kaikki spottaavat musiikkia TikTokista. Jos biisi lähtee hyvin TikTokissa, kaikki ketkä ovat haipanneet sitä siellä menevät suoraan Spotifyhin. Et tarvitse enää playlistiä siihen”, Eben sanoo.
Hänen mukaansa TikTok on tehnyt isot perinteiset levy-yhtiöt tarpeettomiksi. Tärkeämpään rooliin ovat nousseet itsenäiset, modernit ja omassa genressään katu-uskottavat labelit, jotka ymmärtävät, miten nykymusiikkibisnes toimii. Sellaiset kuin vuonna 2023 perustettu yhdysvaltainen Broke Records, jonka rosteriin Eben liittyi viime vuonna. Sen jälkeen hän on yli kaksinkertaistanut kuukausittaisten Spotify-kuuntelijoidensa määrän.
”Ne laittavat rahaa oikeisiin paikkoihin, kuten TikTokiin ja ymmärtävät, että jos biisillä on hypeä jo ennen julkaisua, se pitää laittaa ulos mahdollisimman nopeasti. Versus monet majorit, jotka toimivat vielä vanhalla tavalla. Ne odottelevat, jotta voivat pitchata biisin radioihin ja playlisteihin, jolloin hype ehtii jo laskea.”
EDM-tuottajaksi Youtube-opeilla
Robbe ja Eben alkoivat tuottaa omia kappaleita lukioikäisinä. Robbella innostuksen elektroniseen musiikkiin laukaisi Skrillexin kappale Bangarang, Ebenillä RL Grimen Core.
”Muistan, kun kuulin sen biisin salilla, ja sain siitä hemot adrenaliinit, että mitä tämä on”, Eben sanoo viitaten vuonna 2014 julkaistuun Coreen, joka oli aikansa ensimmäisiä trap/EDM-kappaleita. ”Se kuulosti ihan sairaalta, ja ajattelin, että haluaisin tehdä jotain samantyylistä.”
Kaksikolla ei ollut aluksi mitään käsitystä siitä, miten elektronista tanssimusiikkia tuotetaan. Eben kertoo ladanneensa internetistä Virtual DJ -ohjelman ja sekoilleensa sen kanssa aikansa, kunnes tajusi, ettei ohjelmalla oikeasti tehdä musiikkia. Hän käväisi myös kansanopiston musiikkituotantokoulutuksen esittelypäivässä, mutta häipyi sieltä nopeasti, kun tajusi, etteivät ohjaajat ymmärtäneet EDM:stä paljoakaan.
”FL Studio näytti kivalta: siinä oli värejä, ja sen käytöstä löytyi tutorialeja”, Robbe sanoo. ”Sitä oli myös helppo käyttää: yhdellä napin klikkauksella voi löytää hyvän soundin, josta voi tulla joku biisi. Mutta tietysti biisien loppuunsaattaminen vie aikaa. Voi tuottaa sata biisiä, mutta ehkä kahdesta niistä tulee isoja.”
Robbe sanoo tekevänsä musiikkia pääasiassa yöaikaan. Hänen vastauksensa Teoston haastattelupyyntöön vahvistaa asian: viesti on lähetetty kello 4:53 aamuyöllä.
”Mun rutiini on, että herään kahdeltatoista, olen tunnin sängyssä, menen koneelle, tuotan musaa ja menen nukkumaan viideltä aamulla. Ideoita voi tietysti syntyä muulloinkin. Kirjoitan niitä ylös puhelimelle, että mistä biisistä pitää tehdä vaikka remix. Tai laitan kaverille viestiä, että mitä tykkäät tästä biisistä. Tai sitten joku lähettää mulle demon, ja alan tuottaa sitä”, Robbe kertoo.
Elektronisen musiikin monet kasvot
Kaikki Suomessa tehty elektroninen tanssimusiikki ei tietenkään striimaa miljoonia, eivätkä sen tekijät ole vain diginatiiveja some-eksperttejä.
Traffic Island- ja Yournalist-indierockbändeissä aiemmin soittanut ja laulanut Oskari Ruohonen alkoi tuottaa elektronista musiikkia kymmenisen vuotta sitten Rüfüs Du Solin kaltaisten indiempien elektroartistien inspiroimana. Tyylilajiksi valikoitui deep house eli house-musiikin chillimpi, melodisempi ja jatsahtavampi alalaji.
”Siihen oli helppo tutustua, koska se oli aika lähellä laulettua house-musiikkia. Ei tarvinnut mennä suoraan halliteknoon”, Ruohonen kertoo puhelimitse kotoaan Turusta.
”Popskene on aika raadollinen: kun ikää tulee enemmän, se alkaa näkyä kentällä, ja välillä voi kokea itsensä ulkopuoliseksi. Elektronisessa musassa ikä on enemmän vain numero. Se on hyvän mielen musaa, jota tehdään pikemminkin sen takia, että ihmiset saisivat hyvän fiiliksen tiettyyn hetkeen, kuin että tehtäisiin popteoksia, joita kuunnellaan yksin kotona”, Ruohonen sanoo.
Kun Ruohonen alkoi tehdä elektronista musiikkia, hän hylkäsi nopeasti bändiaikojen muovaamat sävellystapansa ja vaihtoi kitaransoiton tietokonesampleihin. Metodi toimi kelvollisesti ja poiki yhteistöitä esimerkiksi Daruden kanssa, mutta silti Ruohonen kipuili sen kanssa, ettei hänellä ollut omaa soundia. Sen löytyminen vaati oivalluksen, että hän voisi hyödyntää pop- ja indie-osaamistaan elektronisessa musiikissa.
”Nyt olen taas alkanut keskittyä siihen, että mähän osaan soittaa, ja se on hyvä juttu. En enää pelkää yhdistää bänditaustaani ja tietokoneita tai olla musiikintekijä, joka tekee asiat vähän eri tavalla. Pieni orgaanisuus ja äkkivääryys ovat ehkä ne mun soundi.”
EDM-skene Suomessa
2020-luvun alun hiljaisempien vuosien jälkeen elektronisen tanssimusiikin suosio on jälleen nousussa: IMS Business Report 2025 -selvityksen mukaan maailmanlaajuisen EDM-liiketoiminnan määrä nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, 12,9 miljardiin dollariin.
Suomessa piirit ovat silti yhä pienet. Weekendin, SoundVaultin ja Sonaarin kaltaisten isojen festivaalien sekä satunnaisten reivien lisäksi EDM-tiskijukkia pääsee kuulemaan lähinnä isoissa kaupungeissa, kuten Turun UG Klubilla tai Helsingin Ääniwallissa sekä suosituilla Electric Carneval -risteilyillä.
Oskari Ruohonen arvelee EDM:n nykysuosion yhdeksi syyksi sitä, että vastakkainasettelu mainstream-EDM:n ja puritaanisemman house-väen välillä on lieventynyt. Robbe taas toteaa, että EDM:n sisälle mahtuu nykyään niin monenlaisia tyylejä, että jokaiselle löytyy jotakin.
Mikä sitten on tämän hetken kuumin EDM-alalaji Suomessa?
”Muutama vuosi sitten trendit olivat vielä selkeämpiä, koska TikTok-geimi ei ollut niin isoa”, Eben sanoo. ”Oli aina yksi tietty genre, mutta tällä hetkellä useampikin eri genre voi trendata Tiktokin kautta.”
Ruohonen toteaa, ettei tiedä Suomen trendeistä paljoakaan.
”Mutta luulen, että Suomessa tehdään tosi paljon instrumentaali-EDM:ää. Se on myös jollain tasolla aggressiivista, mikä johtuu ehkä siitä, että moni metallimusalla aloittanut tyyppi on alkanut tehdä vaikka dubstepiä. Ainakin mulla on sellainen käsitys, vaikka tämän sanottuani joku tuleekin varmasti kertomaan, että ei se noin mene.”
Tilaa TeoStory-uutiskirje
Haluatko tiedon uusista TeoStory-artikkeleista sähköpostiisi? Tilaa TeoStory-uutiskirje, niin saat kuukausittain koosteen uusista jutuistamme!
