Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Mikko Matikka
Kuvat: Kareisen kuva/Juuli Aschan, Taskisen kuva/Music Finland & Julius Töyrylä, Ketroussi & Kaarna/Jussi Helttunen

Miltä kuulostaa kotimainen pop vuonna 2021?

Vaikka vuosi 2020 oli luotaantyöntävä tai vähintään haastava monelle meistä, se opetti yhden asian: Mitä vaan voi tapahtua yhden kalenterivuoden aikana. Tämä antaa herkulliset asetelmat spekuloida vuotta 2021 uuden musiikin näkökulmasta. Kuinka paljon keikkojen peruuntumisen ja etäilyn vaikutukset kuuluvat musiikissa? Onko korona piirtänyt pop-taivaan tähtikartat uuteen uskoon?

Kotimaisen musiikin kristallipalloa yhdessä Teostoryn kanssa tulkitsivat YleX:n uutta musiikkia esittelevän Uuden musiikin X:n Jani Kareinen, Elements Musicin Semira Ketroussi, Svart Recordsin Jukka Taskinen ja Fullsteam Agencyn Maija Kaarna.

Miten korona-ajan vaikutukset kuuluvat uudessa musiikissa?

Maija Kaarna: “Ambient-musiikin suosio on hiljalleen kasvamassa. Luulen, että korona-aikana ihmiset ovat ottaneet omaa aikaa itselleen ja hakevat hyvän olon tunnetta ja pakoa todellisuudesta. Samalla tällainen musiikki rikkoo perinteisten kappaleiden kaavoja. Kuuntelijat eivät välttämättä kaipaa kertosäkeitä ja perinteisen bängeribiisin elementtejä samalla tavalla kuin ennen.”

Ambient-musiikin suosio on hiljalleen kasvamassa. Luulen, että korona-aikana ihmiset ovat ottaneet omaa aikaa itselleen ja hakevat hyvän olon tunnetta ja pakoa todellisuudesta.
Maija Kaarna

Jani Kareinen: “Keikkojen puuttuessa artisteilla on ollut enemmän aikaa kokeilla ja leikkiä vanhan materiaalin kanssa. Kappaleiden uudelleenversiointi ja sämplääminen tulevat kasvamaan entisestään. Uskon myös, että bedroom popin* tekeminen on monella mielessä.” (* musiikin ei-ammattilaiset lataavat musiikkiaan netin alustoille)

Semira Ketroussi: “Musiikin tekemisen ja kirjoittamisen tavoissa on muutoksia. Etäaikana musiikkia on kirjoitettu entistä dedikoidummalla pienellä porukalla toisten musiikintekijöiden kanssa tai yksin kotistudiolla. Tulemme kuulemaan enemmän intiimejä levyjä.”

Jukka Taskinen: “Vakiintuneilla artisteilla on varmasti biisejä pöytälaatikossa, joten julkaisujen määrä saattaa nousta aika hurjaksi. Varsinkin tulokkaille joukosta erottautuminen käy vaikeammaksi. Veikkaan, että jengi on myös aika kyllästynyt koronauutisointiin, joten uusille artisteille antaisin vinkin: koronasta ei kannata enää puhua.”

Miltä kuulostaa kotimainen pop vuonna 2021?

Jani Kareinen: “Suomi-kantri on mielenkiintoinen ilmiö! Lili & Luna -niminen duo tuli kansan tietoisuuteen viime kesänä ja on potentiaalinen yllättäjä tänä vuonna. Vaikka rap ja sen alagenret, kuten emo rap ja trap ovat edelleen suosittuja, popmusiikki kehittyy ja uusia tyylilajeja kokeillaan ja yhdistellään rohkeammin. Uskon, että artistit tahtovat vähemmän jonkin tietyn genren leimaa itselleen.”

Jani Kareinen Yle
Suomi-kantri on mielenkiintoinen ilmiö! Lili & Luna -niminen duo tuli kansan tietoisuuteen viime kesänä ja on potentiaalinen yllättäjä tänä vuonna.
Jani Kareinen

Semira Ketroussi: “Suomessa ollaan musiikin suhteen perinteisesti hyvin tekstilähtöisiä. Kantri sopii hyvin suomalaiseen mielenmaisemaan ja musamakuun, jossa tarina on keskipisteessä. Kasarivaikutteiden suosio ei myöskään näytä katoavan, vaan massiivisia reverbejä ja syntikoita kaivataan edelleen. Huomionarvoista on myös se, että Suomen radion top 5 soittolistalla on [tällä haastatteluhetkellä] pelkästään naisia. Se on makeeta ja ennustan, että vuosi 2021 on naisten vuosi!”

Maija Kaarna: “Trendit ovat meillä aika lailla samoja, mitä Euroopassa ja maailmassa on kuultu jo muutaman vuoden ajan. Nostaisin esiin kevyemmän r&b:n, synth popin, sekä kantrin. Kasari- ja ysärivaikutteita kuuluu paljon myös soundeissa ja genreissä.”

Onko pop-musiikki kantaaottavampaa kuin ennen?

Semira Ketroussi: “Maailmalla artistit kuten vaikkapa Demi Lovato ja Sam Smith puhuvat avoimesti mielenterveydestä, kehonkuvasta ja sukupuolikysymyksistä. Se on terve ja ihana trendi sekä hyvä tapa sitouttaa faneja. En halua sanoa, että tämä on ainoa tie, mutta tuntuu, että nykypäivän poppiartisteilla on yhä enenevässä määrin jokin eetos. Siinä on ajatus siitä, että artistilla ja musiikintekijöillä on tietynlainen vastuu siinä, millaista maailmaa me luomme”

Semira Ketroussi Grind Studiosilla kuvattuna
Maailmalla artistit kuten vaikkapa Demi Lovato ja Sam Smith puhuvat avoimesti mielenterveydestä, kehonkuvasta ja sukupuolikysymyksistä.

Jani Kareinen: “Amerikkalaiset artistit ovat näyttäneet esimerkkiä, että popissa voidaan ottaa asioihin kantaa. En sano, että kaiken musiikin tarvitsisi olla kantaaottavaa, mutta uskon näiden teemojen kuuluvan musiikissa yhä useammin.”

Maija Kaarna: “Näen raikkaana tuulahduksena sen, että pop-artisti uskaltaa olla jotain mieltä ja osoittaa tukea esimerkiksi Black Lives Matter -kaltaisten liikkeiden sanomalle. Musiikki on edelleen ajankohtainen vaikuttamisen muoto.”

Miten sosiaalinen media muokkaa musiikin kenttää?

Maija Kaarna: “Artistien toinen toisilleen antama tuki on mielestäni tärkeää. Nykypäivänä on tavallista, että esimerkiksi albumin sijaista artisti julkaisee yksittäisen biisin tai EP:n. Musiikkimedioissa levyarvioita ei kuitenkaan tehdä yksittäisten pikkujulkaisujen kohdalla, joten artistikavereiden shout outit somessa voivat tarjota vaihtoehtoisen kanavan uuden musiikin promoamiselle. Moni kuuntelija varmasti ajattelee, että jos oma suosikkiartisti suosittelee toista artistia, sen on oltava todella hyvä.”

Jukka Taskinen: “Facebookin merkitys musiikin markkinoinnissa on pienentynyt ja Instagramin taas kasvanut. Algoritmit, uudet teknologiat ja tavat, millä musiikkia jaetaan ja ihmiset kommunikoivat keskenään, ovat jatkuvassa muutostilassa.”

Semira Ketroussi: “Luulen, että varsinkaan TikTokista ei enää etsitä samalla tavalla uusia tyylejä ja artisteja, koska se on niin nopeatempoinen ja vaikeasti ennustettava kanava. Toisaalta se tarjoilee myös yllättäviä positiivisia käänteitä, joihin pitää reagoida nopeasti.”

Jani Kareinen: “TikTok on siitä jännä, että siellä valta näyttää olevan käyttäjillä eikä artisteilla. Studio Killersillä ei varmasti ollut suunnitelmana, että heidän yli puoli vuosikymmentä vanha biisinsä lähtisi trendaamaan maailmanlaajuisesti.”

Keiden artistien nousua odotat eniten?

Jani Kareinen: “Rapmusiikin erityismaininta kuuluu Jyväskylästä ponnistavalle Pyrythekidille. Seuraan myös mielenkiinnolla, miten kansainväliselle uralle tähtäävän Ilonin ura etenee tänä vuonna. Odotan myös Yeboyahilta, Anilta ja Hassan Maikalilta uutta musiikkia.”

Semira Ketroussi: ”Kantaaottavasta musiikista puheen ollen odotan Folkhemin uutta materiaalia. Satu, joka ei vielä ole noussut suuren kansan tietoisuuteen, on puolestaan todella teräväkynäinen, itse musiikkinsa kirjoittava ja tuottava rap-artisti, joka ansaitsee maininnan. Samoin erittäin mielenkiintoinen Thiam Gabriel.”

Maija Kaarna: ”Uskon, että Isaac Senen kohdalla tapahtuu suuria asioita tänä vuonna. Mielenkiinnolla odotan myös, mitä Le Fvbelos, Rosita Luu sekä Ellis tekevät.”

Jukka Taskinen
Suomen The Rootsiksi tituuleerattu hip hop-kollektiivi Organ!k julkaisee esikoislevyn, jonka vastaanottoa seuraamme innolla.
Jukka Taskinen

Jukka Taskinen: “Suomen The Rootsiksi tituuleerattu hip hop-kollektiivi Organ!k julkaisee esikoislevyn, jonka vastaanottoa seuraamme innolla. Rehevää boogie rockia nyrjähtäneellä asenteella soittava Kissa-niminen mysteeriartisti ponnahtanee myös yleisön tietoisuuteen kevään aikana. Se kannattaa ottaa seurantaan, sillä siitä tulee todella mielenkiintoinen tapaus.”

Onko korona on tuonut jotakin positiivista kotimaiseen musiikkiin?

Maija Kaarna: “Kansainvälisten artistien mahdolliset matkustusrajoitukset voivat estää heidän rantautumisensa Suomeen, joten pienemmille kotimaisille artisteille saattaa olla tarjolla enemmän festarikiinnityksiä kuin viime vuonna.

Jos pääsemme tekemään festareita täysillä, meillä tulee olemaan ihan mieletön livemusiikin kesä! Tiedän, että artistit tulevat pakahtumaan lavalle, koska heillä on ollut sitä valtava ikävä – keikoissa tulee olemaan uutta potkua. Livetilanteista osataan nauttia eri tavalla jatkossa ja moni tulee rakastumaan uusiin artisteihin.

En myöskään pelkäisi julkaista uutta musiikkia nyt. Korona-aika on ollut monelle vakiintuneellekin artistille itsetutkiskelun paikka. Ei olla välitetty kaupallisista aspekteista, vaan syvennytty siihen, mitä artisti oikeasti haluaa näyttää meille. Sellaisista artisteista, jotka pääsevät tekemään omaa juttuaan, tulee suomalaisen musiikin kulmakiviä joita kuuntelemme vielä 20-30 vuoden päästä.”

Jaa somessa
Lue lisää