Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Mervi Vuorela
Kuvat: Jussi Mäntysaari, Noora Kärki, Kevin Wade, Nelli Kenttä / Yle

”Mitä oudompi, sitä coolimpi” – Miltä suomalainen pop kuulostaa vuonna 2023?

Suomalaisten musiikkitottumukset voi karrikoidusti tiivistää näin: alle 30-vuotiaat kuuntelevat eniten räppiä, 30–60-vuotiaat kitarapainotteista musiikkia ja yli 60-vuotiaat iskelmää. Mitä on suomalainen pop 2023 – jatkuuko tilanne samana vai nostaako rockmusiikki suosiotaan nuorten aikuisten keskuudessa? Minkä vuosikymmenen soundit ovat juuri nyt nosteessa? Mille artisteille vuosi 2023 saattaa olla läpimurron vuosi?

Musiikkivuotta 2023 ennustivat YleX:n musiikkitoimittaja Renaz Ebrahimi, Nelonen Median musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari, Warner Music Finlandin / Babyfacen label manager Noora Kärki ja Kaiku Entertainmentin tuottaja, tuotantopäällikkö ja biisintekijä Rafael Elivuo

Minkä kotimaisten artistien tai yhtyeiden ennustat lyövän itsensä läpi tänä vuonna?

Rafael Elivuo: ”Veikkaisin, että breikkaavat artistit tulevat omaehtoisen tekemisen ympäristöstä. Esimerkiksi Davi tai Nebi voisivat olla tämäntyylisiä. Lisäksi on vedettävä vähän kotiinpäin ja ennustettava, että Tuuli tulee ja yllättää kaikki. Heitä kaikkia yhdistää moderni ja jännittävä tapa kirjoittaa suomalaista lyriikkaa. Omaehtoisuus tuo lisäksi hyvää uskallusta biiseihin. Mailaa ei puristeta turhaan.”

Renaz Ebrahimi: ”On monia, jotka ovat yhden tai kahden biisin päässä läpilyönnistä. Vuosi 2023 tulee varmasti olemaan iso artisteille kuten Sexmane, Ege Zulu, Pehmoaino ja Kuumaa. Mutta näen hyvät mahdollisuudet myös Blacflacolle, Lauri Haaville, Isaac Senelle, Senyalle, Stoned Statuesille ja Sonialle.”

Noora Kärki
Vuoden isoimmat läpimurtoartistit ovat meille vielä suurelta osin tuntemattomia, sillä TikTok mahdollistaa tuntemattomien artistien breikkaamisen jo ensimmäisellä singlellään. Jos jotain nimiä täytyy mainita, uskon tämän vuoden olevan Aliisa Syrjän ja Turistin läpimurtovuosi.
Noora Kärki, Babyface / Warner Music Finland

Jussi Mäntysaari: ”Läpilyönti on määritelmänä hiukan hankala, sillä se tarkoittaa eri ihmisille niin eri asioita. Mutta uskon, että jo nyt tietyssä mielessä läpimurron tehnyt Sexmane murtautuu 2023 suuremman yleisön tietoisuuteen. Samoin uskon Kuumaa-yhtyeen valtavirtasuosion kasvuun. Pienempää läpimurtoa uskallan povata Vera Wallille, Aliisa Syrjälle ja Kikille, ja rockimmalta puolelta Cyan Kicksille, Stoned Statuesille ja Prettylle.”

Miltä vuosikymmeniltä ja millaisista soundimaailmoista vuoden 2023 suomalainen pop ammentaa?

Jussi Mäntysaari: ”Vaikutepuuro on jo pitkään ollut aika pirstaloitunutta, mutta cheesympi ysärikama – muukin kuin eurodance – näyttäisi nostavan päätään kotimaisen popin vaikuttajana.”

Noora Kärki: ”Millenniumin estetiikka on lisääntynyt viime aikoina isosti. Erityisesti 2000-luvun r’n’b-soundit ja tyylikäs mutta minimalistinen elektroninen tuotanto tulevat toimimaan ja kuulostamaan freesiltä. Kotimaisessa nykymusiikissa rikotaan huolettomammin genrerajoja.”

Rafael Elivuo: ”Ysäri ja nollari tuntuvat vähän ilmiselviltä vastauksilta, mutta joudun ehkä kuitenkin vastaamaan ne. Lainakertsit tuolta ajalta purevat hyvin, sillä niistä on tarpeeksi muttei liikaa aikaa. Toisaalta uskon, että listojen kärkipäähän mahtuu paljon hajontaa eri genrejen välillä.”

Räp ja sen alalajit ovat jo pitkään olleet striimauslistojen kärjessä niin Suomessa kuin maailmallakin. Millaiset trendit nostavat päätään räpin sisällä?

Renaz Ebrahimi: ”Vanhat samplet ovat jälleen tosi trendikkäitä. Aiemmasta poiketen sampleja käytetään nyt todella vapaasti: tietyt lainalaisuudet ovat poissa, ja inspiraatiota haetaan hyvinkin yllättävistä genreistä ja biiseistä asenteella ’mitä oudompi, sitä coolimpi’. Myös afrotrap-soundi kuuluu tällä hetkellä hyvin vahvasti suomiräpissä. Uskon, että monien viime vuonna trendanneiden räppihittien vahva ja nopea tasatempo tulee kuulumaan myös tänä vuonna.”

Jussi Mäntysaari
Afrobeat ja reggaeton valtaavat enemmän jalansijaa suomiräpin sisällä vuonna 2023.
Jussi Mäntysaari, Nelonen Media

Noora Kärki: ”Uskon, että suomalaisessa räpmusiikissa tullaan kuulemaan entistä enemmän vaikutteita elektronisesta musiikista, mikä nousi näkyväksi maailmalla jo viime vuonna esimerkiksi Beyoncén ja Draken albumeilla. Vaikutteita otetaan jenkkien lisäksi myös esimerkiksi Ranskasta, Saksasta ja Ruotsista, joissa on kuultavissa selkeitä maakohtaisia räp-ulottuvuuksia. Myös erilaiset maiden väliset collabot tulevat olemaan edelleen in.”

Näkyykö räpin suosiolle haastajaa muista genreistä?

Noora Kärki: ”Tällä hetkellä näyttää siltä, että ei. Mutta kuten monesti on huomattu, ala elää ja muuttuu koko ajan nopealla syklillä. Uskon silti, että uuden sukupolven räptekijät laajentavat suosiotaan entisestään, ja räpin valtavirtaistuminen on Suomessa vasta tiensä alussa.”

Rafael Elivuo: ”Räpissä on tehty viime aikojen mielenkiintoisimmat jutut. Mutta se ei mielestäni johdu genrestä vaan räpin sisällä tehtyjen biisien hyvyydestä ja nerokkuudesta. Paras biisi voittaa aina -motto on enemmän totta kuin aikoihin. Myös muilla genreillä voi menestyä vuonna 2023. Biisien pitää vain olla erinomaisia.”

Jussi Mäntysaari: ”Räpin uuden aallon suosio rajoittuu melko tarkasti alle 25–30-vuotiaaseen yleisöön. On jännittävää nähdä, pystyykö räp haastamaan aikuisyleisössä iskelmällisen popin ja suomirokin suosiota. Nuoressa yleisössä toimii räpin alapuolella laaja skaala musiikkia, mutta kasaripoppi ja toisaalta kaikki vinksahtanut ja surullinen vaikuttavat toimivan. Ne tuskin haastavat striimimaailmassa perinteisesti vahvaa räppiä.”

Rockin kuolemasta tai näivettymisestä on jankutettu vuosikausien ajan. Miltä kitarapohjaisen musiikin asema näyttää?

Renaz Ebrahimi: ”Mielestäni tilanne ei ole enää niin huono. Viime vuosien aikana kentälle on astunut monia uusia varteenotettavia rockartisteja ja -yhtyeitä. TikTokin myötä monen pop/rock -kappaleen suursuosio on myös vahvistunut ja lisännyt kysyntää huomattavasti.”

Rafael Elivuo
Rock voisi herätä henkiin jollain uudella ja rockiin sisäänrakennetulla kapinahenkisellä tvistillä. Esimerkiksi Machine Gun Kellyn viimeaikaisen menestyksen myötä uusia rokkitulokkaita kuullaan varmasti 2023 enemmän kuin parina viime vuotena.
Rafael Elivuo, Kaiku Entertainment

Jussi Mäntysaari: ”Minusta tuntuu, että rockin kuolemasta puhuvat eniten keski-ikäiset miehet, jotka toivovat, että rock ’palaisi’ samankaltaisena kuin se oli heidän nuoruudessaan. He tulevat pettymään, sillä retrotrendi ei tällä hetkellä vaikuta kovin vahvalta. Kitarapohjaista musiikkia tehdään yhä valtavasti, ja vaikkapa Blind Channelin menestys ruokkii varmasti tulevien tekijöiden mielihaluja. Kysymys on siitä, ostaako nuori musiikintekijä edm-synaplugareita vai kitaran. Vielä hetki sitten tuntui siltä, että kaikki tekevät konemusaa. Nyt en ole enää niin varma.”

Euroviisut ja sen esikarsinta Uuden Musiikin Kilpailu ovat toimineet 2020-luvulla ponnahduslautana esimerkiksi Erika Vikmanille, Blind Channelille, Bessille ja Isaac Senelle. Breikkaako UMK:sta tai muista kykykilpailuista artisteja myös tänä vuonna?

Rafael Elivuo: ”Laulukilpailujen- tai ohjelmien mielekkyys riippuu täysin niissä esiintyvistä tyypeistä. Hyville artisteille ja biiseille kisat ovat edelleen loistava väylä päästä ihmisten tietoisuuteen. Jos taas esiintyjät eivät kiinnosta, ei hyväkään ohjelmakonsepti menesty.”

Renaz Ebrahimi
UMK:n suosiossa on ollut tasaista nousua, ja myös taso on ollut vuosi vuodelta kovempi. Eli varmasti myös tänä vuonna uusilla tulokkailla tai vähän tuntemattomammillakin kilpailijoilla on kaikki mahdollisuudet breikata isosti.
Renaz Ebrahimi, YleX

Noora Kärki: ”UMK:n kaltaiset kilpailut ovat mielestäni yhä merkittävä ponnahduslauta, kunhan artistilla itsellään vain on vahva näkemys ja ote omaan tekemiseensä ja artistiuteensa. Suosion säilyttämiseksi ja momentumin hyödyntämiseksi on myös elintärkeää, että artistilla on selkeä suunnitelma kilpailun jälkeen. Jos silloin ei tiedä, mitä julkaisee ja milloin, riski jäädä tähdenlennoksi on suurempi.”

.

Jaa somessa
Lue lisää