Miten Radio Suomipop nousi listan kärkeen?
Radio Suomipop siirtyi vuonna 2011 Nelonen Median omistukseen. Samalla kanavan musiikkitarjontaa alettiin uudistaa. Musiikkipäällikkö Mikko Koivusipilän mukaan Suomipopin tarjonta oli jo valmiiksi suhteellisen monipuolista, mutta mielikuvissa se nähtiin lähinnä perinteistä suomalaista poppia soittavana kanavana.
– Totesimme, että Suomessa tehdään paljon hyvää kansainvälisen tason urbaania popmusiikkia ja halusimme nostaa sitä esiin. Urbaani pop oli poreillut alle 25-vuotiaiden parissa jo pitempään. Intuitiomme oli, että se voisi kiinnostaa myös vanhempia ikäryhmiä. Olimme juuri oikeaan aikaan asialla.
Kun uusi urbaani pop oli saanut vahvan jalansijan Suomipopin kuuntelijoiden keskuudessa, kanava päätti nostaa esiin myös uutta kotimaista iskelmää.
– Päätimme katsoa mitä jengi ajattelee siitä. Kävi ilmi, että urbaania poppia ja uutta iskelmää voitiin soittaa kanavalla sulassa sovussa. Suomalaisen musiikin ystävät eivät ole genrejen suhteen kapeakatseisia. Monille suomenkieli on se tärkein asia. Lisäksi suomalaisten musiikkimaussa on tapahtunut muutosta sukupolvien vaihtuessa.
Koivusipilä toteaa, etteivät he halunneet unohtaa myöskään klassisempaa 80-lukulaista suomalaispoppia ja sen isoja nimiä, vaikka tuo genre ei enää ollutkaan tarjonnan keskiössä.
– Ja toisaalta nykyään eri musiikkityylit ovat sekoittuneet jo hyvin paljon keskenään. Monesti kappaleesta on vaikea sanoa, edustaako se poppia, popiskelmää, iskelmää vai mitä.
Vuonna 2011 Suomipopilla oli 700 00 kuulijaa. Nyt kuulijoita on 1.3 miljoonaa. Suomipop on kuunnelluin kaupallinen radiokanava.
– Suomipop haluaa olla salonkikelpoinen koko kansan kanava, jonne on helppo tulla ja jota on helppo kuunnella. Tahdomme tarjota hyvää suomenkielistä musiikkia miehille ja naisille tasapuolisesti, Koivusipilä linjaa.
Koivusipilän mukaan kanavan juontajat ovat vaikuttaneet paljon suosion kasvuun.
– Hyvä huumori on tosi iso osa kanavamme brändiä. Esimerkiksi aamushow on hillittömän hauska ohjelma sitä kuuntelevien mielestä.
– Olemme tehneet paljon hyviä ratkaisuja. Toki juuri musiikkimme kotimaisuus on itsessään suosiomme taustalla. Kotimaisen musiikin ystävä ei saa miltään muulta kanavalta jokaista kappaletta kotimaisena tuotantona.
Suomipopilla musiikki on lähes kokonaisuudessaan suomenkielistä.
– Tämä perustuu tutkimuksiimme. Voimme kuitenkin jatkossa soittaa enemmänkin englannin- tai ruotsinkielisiä kotimaisia kappaleita, jos tarvetta ilmenee. Yksittäisissä musiikkiohjelmaosioissa niitä on jo nyt tarjolla.
Sisältöä moneen välineeseen
Koivusipilä korostaa somen merkitystä kuuntelijasuhteen lujittamisessa. Hänen mukaansa radion rooli ja tehtävä on ylipäätään muuttunut paljon viime vuosina.
– Ohjaamme ihmisiä someen ja somesta ohjaamme heitä radiotaajuuksillemme. Esimerkiksi yksittäisen haastattelun kohdalla mietimme, mitä voisimme laittaa Facebookiin, Instagrammiin ja Snapchattiin, mitä ajamme podcasteihin ja Ruutupalvelun videoihin tai saako Ilta-Sanomat siitä jotakin. Teemme sisältöä ja radio on siinä vain yksi väline.
Suomipopin pääkohderyhmänä ovat 25-44 -vuotiaat.
– Kuuntelijadatastamme on selvinnyt, että Suomipop on 15-30 -vuotiaissa Suomen ylivoimaisesti suurin radiokanava. Meitä kuuntelee yli puoli miljoonaa tuohon ikäryhmään kuuluvaa. Se on tosi kiva juttu, vaikka emme tuon ikäisiin edes varsinaisesti satsaa.
Suomipopilla luetaan ja noteerataan myös yksittäiset palautteet, mutta varsinainen toiminnan taustalla oleva materiaali kerätään systemaattisemmin.
– Tutkimme musiikkiamme 200 ihmisen avulla. He eivät ole suoraan kanavamme kuuntelijoita, vaan meidän soittamamme musiikin ystäviä. He tulevat palkkiota vasten arvioimaan tietyn määrän kappaleita. 200 kuulijan avulla pystyy löytämään hyvin ne kappaleet, joista laajempikin joukko pitää.
Talouden reunaehdot
Koivusipilä toteaa monen ajattelevan siten, että radiokanavien pitäisi tukea ja rakentaa suomalaista musiikkikulttuuria soittamalla musiikkia laaja-alaisesti. Esimerkiksi soittolistojen on nähty kapeuttavan musiikkitarjontaa merkittävästi. Samalla paljon laadukasta musiikkia jää pimentoon.
– Tällaista keskustelua käydään jatkuvasti. Monipuolista musiikkia toivovat varsinkin musiikin suurkuluttajat ja musiikintekijät. Ymmärrän varsin hyvin heidän huolensa.
– Suurin osa kansakunnasta ei kuitenkaan ole musiikintekijöitä, eikä kuluta musiikkia muuten kuin radion kautta. Useimmat haluavat kuunnella valmiiksi tuttuja kappaleita, joita voi fiilistellä ja vaikka laulaa mukana. Eniten kanavilla soivia kappaleita myös toivotaan sinne eniten.
Koivusipilän mukaan hänen tehtävänään on osaltaan varmistaa, että kanavalla on mahdollisimman paljon kuulijoita.
– Jos levy-yhtiö maksaisi minun palkkani, soittaisin paljon uutta musiikkia. Koska minun palkkani maksaa pörssiyhtiö, tehtäväni on pitää ihmiset pitkään tyytyväisinä kanavan äärellä. Toki minusta on aina ihanaa nostaa mahdollisuuksien mukaan esiin uusia artisteja. Kaikella uudella musiikilla on oma kuulijakuntansa. Meidän pitää etsiä kuitenkin artisteja, jotka miellyttävät miljoonaa ihmistä.
– Kun meillä on paljon kuulijoita, talous voi hyvin. Jos tulosta ei tule, radiokanavia on paljon vähemmän. Parhaimmillaan radio etsii kuulijalle hyvät uudet biisit ja palvelee siten kuulijaa.