Music Business -maisteriohjelma on hyödyksi koko musiikkialalle
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Music Business -maisteriohjelman ensimmäinen vuosi on ollut onnistunut. Se syntyi suomalaisen musiikkialan yhteisenä ponnistuksena, ja sen tavoite on kouluttaa musiikkiviennin ja musiikkiliiketoiminnan asiantuntijoita.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Music Business -maisteriohjelma painottaa musiikinvientiä, kestävää kehitystä ja digitalisaatiota. Sen opetusohjelmaa on ollut suunnittelemassa merkittäviä musiikkialan toimijoita yritysmaailmasta ja järjestöistä, kuten Teostosta ja Music Finlandista. Teoston kulttuurisäätiö myönsi sen käynnistämiseen hanketukea 100 000 euroa ja toiselle toimintavuodelle 50 000 euroa.
Ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa syksyllä 2025.
”Taideyliopistossa oli jo aikaisemmin englanninkielinen maisteriohjelma nimeltä Arts management, society and creative entrepreneurship. Saimme siihen muutama vuosi sitten yli 400 hakemusta eri puolilta maailmaa, ja merkittävä osa hakijoista halusi erikoistua nimenomaan musiikkiliiketoimintaan. Tutkimme koulutustarjontaa eri puolilla Eurooppaa, ja musiikkiliiketoimintaan erikoistuneita maisteriohjelmia oli vain muutama. Halusimme vastata kysyntään, jonka tunnistimme Suomessa ja kansainvälisesti”, Violeta Simjanovska kertoo.
Simjanovska johtaa Sibelius-Akatemian Arts management -koulutusohjelmaa, johon Music Business -maisteriohjelma kuuluu. Hän on yksi maisteriohjelman pääopettajista yhdessä professori Toni-Matti Karjalaisen ja lehtori Pekka Saarikorven kanssa. Lisäksi maisteriohjelmassa on käynyt kymmeniä vierailevia luennoitsijoita.
Opettajakunnalla on laajaa osaamista esimerkiksi liiketoiminnan, yrittäjyyden, musiikintekemisen ja -tuottamisen, tapahtumatuottamisen, tekijänoikeuksien, tekoälyn hyödyntämisen, jakelun, viennin, markkinoinnin ja kaupallistamisen aloilta.
”Maisteriohjelmassa kävi ensimmäisen vuoden aikana 50 vierailevaa asiantuntijaa kertomassa työstään ja keskustelemassa opiskelijoiden kanssa, ja heistä noin 20 oli kansainvälisiä vieraita”, Simjanovska kertoo.
Ensimmäisellä hakukerralla hakijoita oli 107 eri puolilta maailmaa, ja 16 heistä hyväksyttiin opiskelijoiksi. Heistä kaksi muutti Suomeen tämän koulutuksen vuoksi, ja noin kolmanneksella on muu kuin kantasuomalainen tausta. Ohjelmaan haetaan joka toinen vuosi, ja seuraava haku on keväällä 2027. Simjanovska kertoo, että ensimmäisenä vuonna saatiin aikaan paljon.
”Ensimmäinen vuosi oli erittäin rohkaiseva ja onnistunut. Kehitimme konkreettisen opetussuunnitelman, ja rakensimme maisteriohjelman identiteettiä ja yhteisöä. Koska musiikkiala muuttuu jatkuvasti, tämä koulutusohjelma elää ja muuttuu tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa”, Simjanovska sanoo.
Akateeminen koulutus pyrkii kriittiseen, uudistavaan ajatteluun
Professori Toni-Matti Karjalainen painottaa, että Taideyliopiston koulutus on yliopistotasoista koulutusta, jonka tarkoitus ei ole opettaa vain käytännön taitoja.
”Maisteriohjelman suunnittelussa halusimme tehdä selvän eron käytännönläheiseen musiikintuotannon koulutukseen. Pohdimme, mikä arvo on maisterikoulutuksella tässä yhteydessä. Päädyimme siihen, että olennaista on kriittinen ajattelu, suurten kokonaisuuksien katsominen ja uusien toimintatapojen kehittäminen”, Karjalainen painottaa.
”Emme opeta valmista mallia vaan kehotamme opiskelijoita kyseenalaistamaan kaiken. Opiskelijoiden on kuitenkin tunnettava nykyiset toimintatavat, jotta he voivat muodostaa oman näkemyksensä”, Karjalainen kertoo.
Valmistuttuaan opiskelijoilla tulee olla valmiudet myös väitöskirjan tekemiseen.
”Kehotamme opiskelijoita lukemaan laajasti, miettimään rakenteellisesti ja rakentamaan oman polkunsa. Tarjoamme hyvin monipuolisen koulutuksen, jonka pohjalta opiskelija voi erikoistua joko tutkijaksi tai johto- ja suunnittelutehtäviin. Tavoite on, että valmistuttuaan opiskelijoilla on rohkeaa, uudenlaista ajattelua ja heistä tulee suunnannäyttäjiä alalle”, Karjalainen sanoo.
Opiskelijat soveltavat aiempaa osaamistaan ja tietoaan alasta.
”Yhteisössämme opiskelijat ja vakituiset opettajat ovat ydin, jonka ympärille kietoutuvat vierailevat opettajat, asiantuntijat ja mentorit. Samalla luomme verkostoja, ja opiskelijat jakavat kontakteja myös toisilleen”, Karjalainen sanoo.
Keskusteleva pedagogiikka on kiinni ajassa ja katsoo tulevaan
Music Business -maisteriohjelman lehtori Pekka Saarikorpi koki ensimmäisen vuoden inspiroivana. Hän on muusikko, jolla on kauppatieteellinen koulutus. Saarikorpi kuvailee maisteriohjelmaa bisneslähtöiseksi koulutusohjelmaksi musiikkimarkkinoiden murroksessa.
”Elämme suuren muutoksen aikaa, emmekä tiedä mihin suuntaan teknologinen kehitys vie musiikkialaa. Samalla taiteen julkinen rahoitus on murroksessa, samoin ihmisten tapa kuluttaa musiikkia. Tulevaisuuden tekijät tarvitsevat liiketoimintaosaamista ja ymmärrystä erilaisista markkinoista. Opetamme, miten markkinat toimivat, ja samalla kannustamme pohtimaan vaihtoehtoisia malleja. Akateeminen pedagogiikka on tutkimuspohjaista ja keskustelevaa”, Saarikorpi kertoo.
Opiskelijat käyttävät osaamistaan ongelmanratkaisuun.
”Käymme keskustelua esimerkiksi rakenteiden taustalla vaikuttavista arvoista, kulutuksen ja markkinoiden historiallisista jatkumoista ja taiteen ja instituutioiden asemasta yhteiskunnassa. Mietimme, mikä tässä maailmassa kestää aikaa ja pysyy toiminnan ytimessä mullistuksista huolimatta”, Saarikorpi sanoo.
Opiskelijat kokevat oppineensa vuodessa paljon
Music Business -maisteriohjelman opiskelijoissa on muun muassa muusikkoja, kulttuurintuottajia, klassisen musiikin asiantuntijoita ja bisnestaustan omaavia.
Aku Tervakangas on rumpali ja musiikkipedagogi. Hän haki Music Business -maisteriohjelmaan, koska hän halusi parantaa bisnesosaamistaan.
”Tuottajan ja yrittäjän roolit olivat työssäni mukana jo aikaisemmin, mutta halusin kehittää ammatillista minääni. Ajattelin, että Music Business -koulutus auttaisi monipuolistamaan ja syventämään osaamistani. Toiveenani on työllistyä esimerkiksi live-musiikin tai musiikkiviennin puolelle”, Tervakangas kertoo.
Ensimmäinen opiskeluvuosi on nyt takana, ja se vaati paljon työtä.
”Opiskelu on ollut intensiivistä, vaativaa ja palkitsevaa. Siihen on kuulunut lukemista, kirjoittamista, lähiopiskelua ja keskustelua. Olen oppinut todella paljon sekä kotimaisesta että kansainvälisestä musiikin kentästä. Toiselle vuodelle jäi pääasiassa opinnäytetyön kirjoittaminen, ja haluan käsitellä siinä musiikkivientiä”, Tervakangas sanoo.
”Teemme paljon ryhmätöitä, ja jaamme niitä tehdessämme toisillemme aiemman koulutuksemme ja työkokemuksemme tuomaa tietoa. Erilaiset taustat syventävät keskustelua.”
Tervakankaan mukaan opintojen monimuotoisuus on ollut hyvä asia.
”Kansainväliset ja suomalaiset vierailevat opettajat ovat jakaneet meille käytännöllisiä kokemuksiaan. Olemme tutustuneet ihmisiin eri organisaatioissa ja oppineet, mitä kukin tekee tällä alalla. Opintomatkat ovat olleet kiinnostavia, ja erityisesti Norjaan ja Italiaan tehdyt matkat ovat jääneet mieleeni. Olemme kaikkiaan saaneet hyvin laajan käsityksen musiikkialasta. Akateeminen perusta kulkee kaiken aikaa käytännön rinnalla”, Tervakangas kertoo.
Victoria Gasca Guzmán muutti Suomeen Meksikosta opiskelemaan Music Business -maisteriohjelmassa. Hän oli kuullut, että suomalainen koulutus on laadukasta ja Sibelius-Akatemia on hyvin tunnettu kansainvälisesti.
”Ajattelin, että Music Business -koulutus olisi täydellinen yhdistelmä aiemman koulutukseni ja työkokemukseni kanssa. Opiskelin klassista musiikkia, ja instrumenttini on sello. Tein tuottajan töitä aikaisemmin. Kiinnostuin myös siitä, että Music Business -maisteriohjelmassa painotetaan kestävää kehitystä ja innovaatiota”, Gasca kertoo.
”Tutustuin suomalaiseen musiikkikenttään ja Suomeen maana 2000-luvun alun metallimusiikin vientiaallon ansiosta. Kävin tuolloin muutamissa suomalaisten metallibändien konserteissa Meksikossa.”
”Meistä tulee suomalaisen musiikkialan asiantuntijoita, mutta voimme soveltaa samaa ammattitaitoa myös muille markkinoille. Aion tehdä opinnäytetyöni kulttuurivaihdosta Meksikon ja Suomen välillä, ja tavoitteeni on myös työskennellä jatkossa kulttuurivaihdon parissa. Kontaktien luominen Suomeen on todella tärkeää. On ollut tärkeää voida vierailla alan organisaatioissa ja oppia musiikkialaa kokonaisuutena.”
Gasca pitää maisteriohjelman ympärille rakentunutta yhteisöä arvokkaana.
”Me opiskelijat emme kilpaile keskenämme, vaan teemme yhteistyötä ja opimme toisiltamme. Se on hienoa. Haluamme myös parantaa tätä maisteriohjelmaa yhdessä, ja koen, että meitä kuunnellaan. Taideyliopistossa opinnoissa on hyvä tasapaino taiteen ja bisneksen välillä”, Gasca toteaa.
Music Business hyödyttää suomalaisia musiikin tekijöitä
Maisteriohjelman opettajat vakuuttavat, että koulutuksen hyöty tulee näkymään koko musiikkialalla Suomessa.
”Koko musiikin ekosysteemi hyötyy jatkossa näistä osaajista. Valmistuttuaan opiskelijat osaavat yhdistää suomalaisen ja kansainvälisen musiikkiteollisuuden asiantuntemusta, ja se tulee näkymään kaikilla musiikkialan osa-alueilla. Heillä on myös taitoa perustaa kiinnostavia alan yrityksiä”, Simjanovska sanoo.
”Musiikkiviennin uudistamista esimerkiksi kaivataan. Painotamme moninaisuutta, luovuutta ja erilaisia polkuja ulkomaiseen menestykseen. Uskallamme myös kritisoida nykyisiä toimintatapoja”, Karjalainen sanoo.
Saarikorpi painottaa myös tekijänoikeuksiin pohjaavaa talousosaamista.
”Musiikkibisnes on tekijänoikeustaloutta ja sen ymmärtäminen on erityisen tärkeää tässä ajassa, jossa tekoälyn generoima sisältö haastaa tekijänoikeuslainsäädäntöä. Tutkimuspohjaista johtamista ja kykyä kriittiseen ja strategiseen ajatteluun tarvitaan”, Saarikorpi toteaa.
