musiikkibisnes, keikka, musiikin ansaintalogiikka
05.04.2018 Teksti: Henna Hietamäki. Kuvat: Lauri Laavakari

Teoston Jani Jalonen haluaa, että tekijänoikeusjärjestö on tulevaisuudessa entistä aktiivisempi toimija ja lähempänä musiikin tekijöitä. Näin kotimainen tekijänoikeusjärjestö pitää paikkansa merkityksellisenä myös globaaleilla markkinoilla.

”Teosto on aina ollut vakaa ja luotettava. Toisesta perspektiivistä katsottuna olemme olleet myös hieman passiivisia”, toteaa Jani Jalonen ja ottaa hörpyn aamukahvistaan Teoston toimistolla Helsingin Kampissa, legendaarisen Tavastia-klubin viereisessä rakennuksessa.

90 vuotta täyttävä Teosto on tosiaan muodostunut instituutioksi, joka on asiantunteva ja uskottava, mutta se voi ikävä kyllä tuntua myös etäiseltä ja virkamiesmäiseltä. Harmaata päämajassa ei kuitenkaan ole: toimiston aula on maalattu sateenkaaren väriseksi. Ehkä sisustusvalinnat kuvastavat uudempaa, värikkäämpää aikakautta. Teoston asiakkuussuhteista vastaava Jalonen nimittäin painottaa, että edessä on suuri muutos.

”Olemme aina vastanneet, jos musiikintekijöillä tai musiikin käyttäjillä on ollut jotain kysyttävää. Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Meidän on oltava uudella tavalla apuna musiikintekijöiden uran varrella ja antaa oikeissa paikoissa oikeantyyppistä apua. Meidän täytyy toimia aktiivisemmin ja olla enemmän läsnä”, Jalonen toteaa.

Jani Jalonen on nyt jo toista kertaa Teostossa töissä. Edellisellä kertaa hän vastasi musiikin lisensoinnista broadcast- ja online-palveluihin. Noin neljän vuoden jälkeen, vuonna 2013 Jalonen siirtyi ensin töihin Nokialle ja sitten Genelecille, joka valmistaa ammattilaisten tarkkailukaiuttimia.

Monen sattuman kautta Jalonen päätyi vuosi sitten takaisin Teostoon, mutta uusiin tehtäviin. Tällä kertaa hän johtaa oikeudenomistajapalveluita, mikä tarkoittaa sitä, että hänen tiiminsä vastaa Teoston tekijäasiakkaista, kustantaja-asiakkaista ja kansainvälisistä sisarjärjestösuhteista.

Jalosen vetämä tiimi on juuri saamassa kymmenennen työntekijän. Osa vastaa asiakkuuksista, osa dokumentaatiosta eli teoksiin liittyvien tekijätietojen ja jakosuhteiden dokumentoinnista. Toisten vastuulla on asiakaspalvelu ja kansainväliset suhteet.

Markkina-alueena maailma

Kansainvälinen toiminta on suomalaiselle tekijänoikeusjärjestölle koko ajan tärkeämpää.

”Nykyään tekijämarkkinoilla on eri lailla kilpailua kuin ennen. Kun suomalaiset musiikintekijät breikkaavat ulkomailla, ulkomaiset järjestöt haluavat heidät asiakkaikseen”, Jalonen kertoo.

Jos tekijän musiikkia kulutetaan paljon esimerkiksi Yhdysvalloissa, hän saattaa miettiä, pitäisikö siirtyä paikallisen tekijänoikeusjärjestön asiakkaaksi. Teosto palvelee kuitenkin myös heitä, joiden musiikkia esitetään ulkomailla. 

Myös musiikin ansaintalogiikka on muuttunut niin paljon, että se vaikuttaa merkittävästi tekijänoikeusjärjestöjen toimintaan. Enää ei voida keskittyä vain kotimaahan, vaikka Suomi onkin Teoston päämarkkina.

”Teosto on toiminut aina kansainvälisessä yhteistyössä. Järjestöillä on vastavuoroisuussopimuksia, joissa toisen maan järjestö vastaa toisen maan järjestön repertuaarin käyttökorvausten keräämisestä”, Jalonen selittää.

Jos esimerkiksi Alman kappale on soinut BBC:n radiossa Englannissa, paikallinen tekijänoikeusjärjestö kerää siitä korvauksen ja välittää sen Teoston kautta tekijälle.

”Tämä toiminta on pitkään perustunut siihen, että on olemassa maakohtaisia toimijoita. Musiikin nettikäytössä tällainen maakohtaisuus on kuitenkin jo irrelevanttia. Digitaalisissa palveluissa musiikin lisensointi esimerkiksi koko Eurooppaan tai maailmaan on jo arkipäivää.”

Tukemista ja kuuntelua

Matka Suomesta maailmalle on entistä lyhyempi, myös musiikkikentässä. Musiikin tekeminen on myös demokratisoitunut teknologisen kehityksen myötä. Jalonen toteaa, että biisejä on voinut kirjoittaa ennenkin ilman suurta taloudellista panostusta, mutta äänitysprosessi on ollut vaikeammin tavoitettavissa.

”Nykyään tietokoneella ja mikrofonilla pääsee jo pitkälle. Tämän myötä tekijäkenttä on laajentunut ja monipuolistunut, mikä on hieno asia. Mutta vaikka biisien tekemisestä on tullut teknisesti helpompaa, musiikin ansaintalogiikka on muuttunut entistä monimutkaisemmaksi”, Jalonen toteaa.

”Alalla menestyminen taloudellisesti ei ole helppoa. Tärkeimmät tulonlähteet tekijälle ovat edelleen niitä perinteisiä. Jos haluaa saada musiikista merkittävämpiä korvauksia, pitäisi saada oma musiikki aktiiviseen radiosoittoon tai todella iso ns. digihitti, mielellään molemmat.”

Jalonen kertoo, että hänellä itsellään ei ole muusikkotaustaa, mutta kuunteleminen on aina ollut tärkeää. Musiikilla on ollut keskeinen rooli, mutta kuuleminen on Jalosen kaltaiselle auditiiviselle henkilölle muutenkin olennainen tapa havainnoida.  

”Kiinnitän paljon huomiota äänimaisemaan.”

Radiotoimittajan työstä musiikkibisnekseen

Paluu Teostoon ja musiikintekijöiden asioiden äärelle on tuntunut Jalosesta luontevalta ja mukavalta.  

”Olen kuitenkin niin pitkään ollut musiikkibisneksessä töissä”, Jalonen toteaa.

Jalonen on muun muassa ollut perustamassa Elements Musicia ja toimi viisi vuotta yrityksen toimitusjohtajana. Nykyään yrityksen talliin kuuluvat esimerkiksi Kasmir, Stig ja Maija Vilkkumaa. Ennen oman firman perustamista Jalonen toimi musiikkikustantajana BMG:llä ja useissa levy-yhtiöissä. Vantaan Myyrmäestä kotoisin olevan Jalosen ensimmäinen musiikkialan työpaikka oli radiotoimittajan pesti NRJ:llä.

Hänellä on siis kokemusta musiikkikentästä myös kustantajien puolelta. Mutta mitä Jalonen tarkoittaa Teoston aktiivisemmalla tuella musiikintekijöille?

”Pyrimme kohdistamaan läsnäolomme muutamaan uran kannalta tärkeään taitekohtaan”, Jalonen kertoo.

Ensimmäinen on se vaihe, jossa musiikintekijä ylipäänsä liittyy Teostoon. Tällöin kerrotaan perusasiat.  Seuraava taitekohta on se, kun musiikin tekeminen on muuttumassa harrastuksesta ammatiksi. Tällöin tekijänoikeusjärjestö voi auttaa miettimään, minkä tyyppisiä vaihtoehtoja bisneksen pyörittämiseen löytyy ja millaisia sopimuksia on olemassa.

”Kolmas vaihe on kansainvälisellä uralla tukeminen. Pyrimme auttamaan eteenpäin, tarjoamaan kontakteja ja mahdollisuuksia.”

Tämä on uusi näkökulma koko tekemiseen.  Ennen Teosto on ollut lähinnä se taho, joka kerää musiikin käyttökorvaukset ja jakaa ne tekijöille.

”Tämä on edelleen meidän kaikkein keskeisin tehtävämme, eikä se ole mihinkään muuttumassa. Toimintaa täytyy kuitenkin monipuolistaa. Vakaassa virkamiesmäisyydessä on omat hyvät puolensa, mutta emme voi jumittua vain siihen rooliin”, Jalonen painottaa.

”Meidän täytyy olla toimija, jolla on kasvot ja joka on aktiivisesti messissä siinä, mitä musiikkimarkkinoilla tapahtuu.”

Lue lisää: 

Musiikintekijän liittyminen Teoston asiakkaaksi

Teoston kansainvälistyvä asiakas

palaa alkuun
Kuka?

Nimi: Jani Jalonen
Titteli: Head of Membership & International
Tärkeä biisimuisto: Olin 10-vuotiaana kovassa kuumeessa kotona, kun televisiosta tuli U2:n keikka. Pride-biisi soidessa koin jonkinlaisen pyhyyden kokemuksen. Oli mieletön kokemus, kun vuonna 1997 pääsin Olympiastadionilla näkemään U2:n. Ja tulihan sieltä myös se Pride, yhteislauluna. 
Nyt kuuntelussa: Tykkään genrestä riippumatta hyvistä biiseistä. Pidän itseni kartalla siitä, mitä pop-musiikissa tapahtuu kuuntelemalla podcasteina YleX:n uuden musiikin ohjelmia. Viime aikoina olen tykännyt erityisesti brittiläisestä poppibändistä nimeltään Fickle Friends.