Näin musiikki vaikuttaa aivoihin

Jokainen voi itse kokea, kuinka musiikki kohentaa mielialaa, rauhoittaa tai auttaa purkamaan paineita, mutta aivotutkijoilla on lisäksi monenlaisia keinoja tutkia musiikin vaikutusta ihmiseen.

Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen lähestyy aivotutkimusta kognitiotieteen, neurotieteen ja kasvatustieteen näkökulmista. Hän tutkii oppimista ja hyvinvointia aivotutkimuksen menetelmillä.

”Aivosähkökäyrämittaus on nykyisistä aivotutkimusmenetelmistä vanhin, mutta se on myös tulevaisuuden menetelmä. Meillä on isoja sairaalalaitteita aivojen tutkimiseen, mutta myös keveitä, arjessa käytettäviä laitteita. Kummallakin on etunsa”, Huotilainen kertoo.

Magneettikuvauksen avulla voidaan seurata esimerkiksi musiikin aivoissa tuottamia reaktioita. Helsingin yliopiston akatemiatutkija kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä, neurologian erikoislääkäri Aleksi Sihvonen on tutkinut muun muassa musiikin havaitsemista.

”Toiminnallisessa magneettikuvauksessa voimme seurata, miten happipitoisen veren määrä muuttuu eri aivoalueilla esimerkiksi musiikkia kuunnellessa. Tämä hapen määrän vaihtelu kertoo, mitä osia aivoista käytetään kyseisessä tilanteessa. Kun ihminen kuuntelee tuttua musiikkia, aivot aktivoituvat eri tavalla kuin uuden musiikin kohdalla”, Sihvonen kertoo.

Myös sykemittarilla voidaan seurata, miten aivot reagoivat kuulemaansa.

”Sydämen sykevaihtelut kertovat myös aivojen toiminnasta”, Huotilainen toteaa.

Musiikin kuuntelu on tehokas osa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutusta

Musiikkia on tutkittu esimerkiksi dementiapotilaiden terapiamuotona, aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksessa ja afasiapotilaiden puhehäiriöiden lieventäjänä. Musiikin avulla saadaan helposti, nopeasti ja halvalla laajaa aktivointia aivoille.

Sihvonen pohtii tutkimuksissaan, miten havaitsemme musiikkia, ja miten tätä voidaan hyödyntää sairauksien hoidossa. Väitöskirjaprojektissaan Sihvonen tutki aivoverenkiertohäiriön saaneiden potilaiden kuntoutusta musiikin avulla. Hänen vuonna 2018 hyväksytyn väitöskirjansa nimi on Neural Basis of Acquired Amusia and Its Recovery. Aiempi tutkimus oli jo osoittanut, että musiikin kuuntelu auttoi kognitiiviseen kuntoutukseen, sekavuuteen ja mielialaan enemmän kuin vaikkapa äänikirjan kuuntelu.  

”Omassa tutkimuksessani tarkastelin, onko eroa siinä, kuunteleeko potilas laulu- vai instrumentaalimusiikkia vai äänikirjoja. Potilaat kuuntelivat materiaalia keskittyneesti tunnin päivässä”, Sihvonen kertoo.

Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden aivot magneettikuvattiin ennen ja jälkeen interventiojakson.

”Tutkimukseni osoitti, että musiikin kuuntelu pysäytti tai hidasti vaurioiden etenemistä aivoissa ja jopa lisäsi tarpeellisen harmaan aineen määrää. Vaurio johtaa siihen, että toiminta lakkaa tietyssä osassa aivoja. Tuo toiminto voidaan kuitenkin kuntoutuksella siirtää osin toisaalle aivoissa”, Sihvonen toteaa.

Musiikin ja kielen välillä on kiinnostavia yhteyksiä

”Musiikin käsittely aivoissa tapahtuu laajalti oikeassa aivolohkossa, ja se on osin peilikuva siitä, miten käsittelemme kieltä vasemmalla puolella. Musiikin ja kielen käsittelyssä on myös jaettuja resursseja”, Sihvonen kertoo.

Huotilainen korostaa, että varhaiskasvatuksessa musiikin merkitys on suuri. Tämä näkyy esimerkiksi Tanja Linnavallin väitöstutkimuksessa Effects of musical experience on children’s language and brain development, joka selvitti, miten musiikkileikkikoulu edisti kielen kehitystä päiväkodissa. Kun lapsille järjestettiin muskaritoimintaa 45 minuuttia viikossa kahden vuoden ajan, esimerkiksi heidän kykynsä erottaa äänteitä parani selvästi verrattuna vertaisryhmiin ja sanavarasto kasvoi.

”Laulu auttaa sanoja jäämään mieleen ja musiikin kuuntelu auttaa keskittymään äänteisiin. Miten hyviä tuloksia saataisikaan, jos kaikkien päiväkotien arkeen saataisiin lisättyä musiikkileikkejä. Opettajat toivovat lisää tukea musiikin pedagogiseen käyttöön”, Huotilainen sanoo.

Laulaminen harjoittaa äänteiden kuulemista

Laulaminen ja erityisesti kuorolaulu ovat hyväksi koettuja harrastuksia kaikenikäisten ihmisten aivoterveyden kannalta. Kuorossa laulavat käyttävät vähemmän terveyspalveluita kuin muut ihmiset. Sosiaalinen yhdessä tekeminen lisää hyvinvointivaikutuksia, ja yhteislaulu parantaa tutkitusti tarkkaavaisuutta.

”Laulaminen auttaa harjoittamaan sekä äänteiden kuulemista että ihmisen itse tuottaman äänen kuulemista. Tämä auttaa esimerkiksi uuden kielen oppimisessa. Suomenkielisten laulujen laulaminen auttaa esimerkiksi maahanmuuttajia oppimaan ja ääntämään suomea”, Huotilainen kertoo.

Huotilaisen mukaan musiikin kuuntelu ja laulaminen auttavat myös lukivaikeuksiin, jotka ovat äänen prosessointiin liittyviä, eli puheen kuulemisen tapa ei ole tarpeeksi tarkka. Sihvonenkin toteaa, että sekä lukivaikeuksien että afasian eli puheentuottamisen häiriön hoidossa musiikki ja erityisesti yhdessä laulaminen toimivat osana kuntoutusta.

”Yhdessä laulaminen ei maksa juuri mitään ja kuntouttaa aivoja”, Sihvonen toteaa.

Musiikki oman hyvinvoinnin ja tunne-elämän tukena

Musiikki on oiva itsehoidon väline. Moni käyttää sitä tunnetilansa myötäilemiseen tai muuttamiseen. Musiikki on syvästi inhimillistä toimintaa, ja vauvatkin tunnistavat melodioita ja liikkuvat rytmisesti.

”Käytämme musiikkia vaistonvaraisesti. Jopa kolmevuotiaat lapset osaavat valita musiikkia eri tarkoituksiin: ilahduttamaan, piristämään tai rauhoittamaan. Myös aikuisena ihminen valitsee musiikin taitavasti tunne- ja vireystilansa mukaan. Ennakoimme, miten musiikki vaikuttaa meihin”, Huotilainen sanoo.

Kun sanat eivät riitä, musiikki auttaa. Joskus sanoitukset kuitenkin tehostavat musiikin viestiä. Musiikin kautta opimme ymmärtämään tunteitamme erityisesti nuorena, mutta myös aikuisena.

On erittäin tärkeää, että musiikki auttaa vaikeiden ja sopimattomiksi koettujen tunteiden käsittelyssä.

”Yhteiskunnassamme ei ole monia väyliä käsitellä aggressiota, mutta musiikin avulla se on sallittua. Tanssimalla omaa osallistumista voi vielä lisätä. Kaikkien ei ole helppo myöskään ilmaista hellyyttä, mutta musiikin tuella sekin onnistuu”, Huotilainen sanoo.

Musiikin avulla voidaan myös ennaltaehkäistä ja hoitaa muistisairauksia.

”Musiikkiharrastus hidastaa tutkitusti muistihäiriöiden etenemistä. Musiikki helpottaa muistisairaiden käytöshäiriöitä, joita on muuten vaikea hoitaa. Kun saa kuunnella omaa mielimusiikkia, se tuo mielihyvää ja itseyden kokemuksia. Terveyshyöty syntyy yhtä hyvin Children of Bodomin kuin Mozartin musiikilla, jos kuulija siitä pitää”, Sihvonen kertoo.

Kehittää vuorokausirytmiä ja tarkkaavaisuutta

Jokainen voi myös kehittää omaa vuorokausirytmiään toivottuun suuntaan musiikin avulla.

”Musiikilla voi piristää väsynyttä mieltä, ja se auttaa rauhoittumaan ennen nukkumista. Tuttu musiikki aktivoi aivoja erityisen hyvin, koska se aktivoi myös muistamista. On kuitenkin hyvä välillä venytellä omaa musiikkimakua ja etsiä uudenlaista musiikkia kuunneltavaksi”, Huotilainen sanoo.

Musiikkia käytetään usein tukemaan keskittymistä ja oppimista.

”Musiikkiharrastus parantaa tehokkaasti keskittymiskykyä. Kun soittaa itse ja keskittymiskyky herpaantuu, sen kuulee heti. Soitto antaa nopean palautteen. Musiikin kuuntelu voi auttaa keskittymään tehtävään. Joskus musiikin kuuntelu ennen vaativaa tehtävää virittää aivot sopivasti vastaanottavaisiksi. Hyvä kappale voi myös kannustaa läksyjen tai työtehtävän tekoon”, Huotilainen toteaa.

Minna Huotilainen johtaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen tiedekunnan ryhmää monitieteellisessä Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikössä. Sen tavoite on ymmärtää musiikin merkitystä ihmiselle. Aleksi Sihvonen on mukana huippuyksikössä lääketieteen tiedekunnassa.