”Nyt tarvitaan nopeita ratkaisuja” – puolueet kannattavat taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamista
Lokakuussa järjestetty Musiikki & Media -seminaaripäivä kokosi kuuden poliittisen puolueen edustajat perinteiseen paneelikeskusteluun. Koronatilanteen myötä keskeisimmäksi aiheeksi nousi taiteilijoiden sosiaaliturva. Agendalla olivat lisäksi tekijänoikeusdirektiivi ja musiikkialan kasvunäkymät.
Koronavuonna 2020 ei järjestetty perinteistä, laajaa Musiikki & Media -tapahtumaa vaan luotiin katseet musiikkialan tulevaisuuteen. ”Matkalla uuteen” -seminaaripäivän avasi Teoston Vappu Auran moderoima poliitikkopaneeli, jossa kokoontuivat Hanna Kosonen (kesk), Pia Kauma (kok), Mari Holopainen (vihr), Pia Viitanen (SDP), Mari Rantanen (PS) ja Minna Minkkinen (vas). Eurooppalaista näkökulmaa edusti europarlamentaarikko Henna Virkkunen (EPP).
”Näitä asioita on selvitetty tosi kauan”
Keskustelun kärkiaiheeksi nousi heti alussa taiteilijoiden heikko sosiaaliturva. Tuoreen selvityksen mukaan taiteilijat ovat valmiiksi pienituloisia: suurin osa heistä tienaa alle 20 000 euroa vuodessa ja osa-aikatyö on huomattavasti yleisempää kuin muilla aloilla. Koronatilanne nosti ongelman pintaan.
”On selvää, että kokoontumisrajoitukset ovat purreet musiikki- ja kulttuurialalle poikkeuksellisen paljon. Taiteilijoiden asema sosiaaliturvassa on moninainen ja sitä on selvitetty jo tosi kauan. Ala tarvitsisi aivan oman kriteeristön”, sanoi koronakevään kulttuuriministerinä toiminut Hanna Kosonen.
Moni keskustelija viittasi parhaillaan käynnissä olevaan sosiaaliturvauudistukseen. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että ei voida jäädä odottamaan suurta kokonaisuudistusta.
”Kyllä akuutit ongelmat pitäisi saada ratkaistua nopeammin. Yksi helposti ratkaistavia asioita on tekijänoikeuskorvausten sovittelu työttömyysturvan kanssa”, sanoi valtiovarainvaliokunnassa työtä tekevä Pia Viitanen.
Musiikkiala on tämän vuoden aikana kerännyt lähes 10 000 allekirjoitusta adressiin sen puolesta, että tekijänoikeuskorvaukset eivät enää leikkaisi työttömyysturvaa, kun ne eivät sosiaaliturvaa myöskään kerrytä. Omista kokemuksessaan kertoi kommentaattori, Apocalypticasta tuttu Eicca Toppinen, joka on koronan vuoksi menettänyt sata keikkaa. Työttömyyskorvausta hän ehti saada muutaman kuukauden. ”Sitten tuli jostain takavuosilta pari tonnia tekijänoikeuskorvauksia. Ja kaikki perittiin takaisin.”
Myöskään talousvaliokunnassa toimivat Pia Kauma ja Mari Holopainen eivät laittaisi kaikkea suuren sosiaaliturvauudistuksen piikkiin vaan kiirehtisivät ratkaisuja taiteilijoiden osalta. ”Musiikkialan tilanne on saatava akuutisti kuntoon”, totesi Kauma.
Nopeita ratkaisuja peräänkuulutti myös Mari Rantanen, joka viittasi joitakin vuosia sitten julkaistuun Anne Brunilan työryhmän raporttiin. ”Siellä ehdotetut muutokset tulisi nyt ottaa käyttöön.”
Tällä hetkellä tekijänoikeustulot vaikuttavat sosiaaliturvaan – ei sen niin kuuluisi olla. Tästä pitäisi irtautua.Hanna Kosonen (kesk)
Vasemmistoliiton Minna Minkkinen sanoi tiedostavansa, että taiteilijoiden sosiaaliturvaongelma on ollut tiedossa jo pitkään. Hän piti tilannetta kestämättömänä ”Tämä ei voi odottaa, kyllä ministeriössä pyritään saamaan tähän ratkaisua pian”, hän lupasi sosiaali- ja terveysministeriön puolesta.
”Tekijälle kuuluu korvaus työstä”
Toinen keskustelun keskeinen teema oli digitaalisten alustojen valta ja viime vuonna EU-parlamentissa hyväksytty tekijänoikeusdirektiivi, jota parhaillaan ollaan viemässä suomalaiseen lainsäädäntöön. Lakiesitystä odotetaan lausunnolle loppuvuodesta.
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen kertoi, että direktiivilobbaus teknologiajättien kuten Googlen ja Facebookin taholta on ollut todella kovaa. Direktiiviin periaatetta – että luovia sisältöjä kaupallisesti hyödyntävällä alustalla tulee olla niihin lisenssi tai lupa – hän pitää tärkeänä.
”Tavoitteena on, että tekijälle kuuluu tulot myös digitaalisessa maailmassa”
Lobbaukseen laajasti perehtynyt Mari Holopainen kiitti parlamenttia siitä, ettei alustojen vaikuttamiseen ole lähdetty mukaan. Moni keskustelija oli musiikkialan kanssa samoilla linjoilla siinä, että direktiivi tulisi toimeenpanna Suomessa mahdollisimman alkuperäisessä muodossaan.
”En toivo tähän mitään poikkeuksia vaan että pysyttäisiin direktiivin tekstissä”, sanoi Kauma
”On tärkeää, että toimitaan niin kuin alalla nähdään hyväksi”, kannusti Viitanen Suomen valmistelijoita.
Valmisteluun ministeriössä perehtynyt Kosonen myönsi, että musiikkitoimialan ansaintalogiikka on muuttunut rajusti ja se tulee huomioida myös lainsäädännössä. ”Tulee pitää siitä huoli, että tekijälle kuuluu kunnon korvaus”.
Eicca Toppinen toivoi lainsäätäjiltä muutosta nykytilanteeseen, nimenomaan koko Euroopan tasolla. ”Tässä on yksittäisen ihmisen oikeus omaan luovaan työhönsä ja vastassa maailmanhistorian suurimmat yritykset ja niiden voitontavoittelu. Kyllä yhteiskunnan tulee silloin pitää yksittäisen ihmisen oikeuksien puolta.”
Tässä on yksittäisen ihmisen oikeus omaan luovaan työhönsä ja vastassa maailmanhistorian suurimmat yritykset ja niiden voitontavoittelu.Eicca Toppinen
”Miksi emme näe luovan talouden potentiaalia?”
Paneelissa keskusteltiin myös siitä, millä tavoin luova talous ja musiikkiala voisivat nousta tulevaisuuden menestystekijöiksi – tai vaikkapa vientivalteiksi. Music Finlandin arvion mukaan Suomen musiikkiviennin kokonaisarvo olisi ilman koronaa kiivennyt viidessä vuodessa yli 70 %, jopa 140 miljoonaan euroon.
Keskustelussa nousi esiin, että musiikkialalla olisi Suomessa paljon enemmän annettavaa. Meiltä kuitenkin puuttuu tukimalli, joka palvelisi luovan alan yrityksiä.
”Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa ei nähdä luovaa taloutta ja sen kasvupotentiaalia. Suomella on monia valtteja kuten erinomainen musiikkikasvatus. Mutta kyse on myös pääomista, mukaan pitää saada sijoittajia”, sanoi Pia Kauma.
Myös vihreiden Holopainen sanoi, että luovat alat ovat talouspoliittisessa keskustelussa liian pienellä painoarvolla. ”On tärkeää puhua luovasta alasta myös talouden kautta.”
Henna Virkkunen muistutti, että Euroopan parlamentti on vaatinut, että EU:n elvytyspaktista vähintään kaksi prosenttia suunnattaisiin luovalle alalle. Erityisen paljon mahdollisuuksia hän näki musiikkialan digitalisaatiossa ja näiden ratkaisujen eteenpäin viemisessä. Virkkunen muistutti, että musiikkiala tukee myös monien muiden toimialojen menestystä. ”Esimerkiksi matkailussa 40 prosenttia valitsee matkakohteensa sen kulttuuritarjonnan perusteella.”
Musiikkialan tukeminen on investointia Suomen kasvuun ja tulevaisuuteen!Jaakko Kämäräinen
Paneelin toisena kommentaattorina toiminut muusikko Jaakko Kämäräinen peräänkuulutti poliitikoilta uskoa musiikkialan kasvua luovaan voimaan. ”Kun musiikkialaa tuetaan, se on investointia kasvuun ja tulevaisuuteen!”
Katso videotallenne paneelista: