Ovet auki Souliin: suomalaisen musiikin mahdollisuudet maailmalla 

Kävin syyskuussa Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa yhdessä asiakaskokemusjohtajamme Miia Engbergin kanssa musiikkivientireissulla. Meillä oli matkalle kaksi tavoitetta: halusimme ymmärtää paremmin huikean menestyvää Korean musiikkimarkkinaa, ja lisäksi halusimme varmistaa, että K-Poppia kirjoittavat suomalaiset saavat kaikki tekijänoikeuskorvauksensa Koreasta.  

Saavutimme molemmat tavoitteet, mutta lisäksi saimme jotain, minkä haluaisin välittää suomalaiselle kulttuurikentälle: uskon siihen, että mekin voimme luoda merkittävää kansainvälistä kasvua.  

Korean menestysresepti: yritykset ja yhteistyö 

Teostoryssa julkaistiin elokuussa laaja artikkeli siitä, miten Etelä-Korea nousi kulttuuriviennin jättiläiseksi. Artikkelissa kerrotaan, miten korealaisesta kulttuurista on tullut 30 vuoden aikana huikea vientituote. Valtio on tukenut tätä kehitystä ja samalla myös hyötynyt siitä, kun kulttuuriala on tuonut maahan tuloja, työpaikkoja ja turismia. Pelkästään korealaisen musiikin myyntitulot olivat vuonna 2023 lähes 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria.  

Matkamme Souliin osoitti todeksi sen, miten menestystä on rakennettu. Osallistuimme pohjoismaiselle NOMEX-vientimatkalle, jossa pääsimme vierailemaan useissa keskeisissä musiikkialan yrityksissä. Yritysvierailuilla paikallisissa levy- ja kustannusyhtiöissä näimme selkeästi sen, miten määrätietoisesti kasvua ajetaan.

Tulevia artisteja ja musiikintekijöitä koulutetaan Koreassa lapsesta asti, ja nyt tekoälyn aikakaudella jopa tekoälyartistien ohjelmointia voi opiskella. Menestysbändejä rakennetaan suunnitelmallisesti huomioiden kohdemarkkinat ja sopivat roolitukset bändin sisällä.

Uusia innovaatioita kokeillaan rohkeasti, mistä löytyy esimerkkinä virtuaaliartisti Naevis ja K-Popin kehittäminen musiikkia laajemmaksi konseptiksi esimerkiksi K-Pop Demon Hunters -elokuvassa.  

Korealaisen musiikin menestysreseptiin kuuluu yritysvetoisuus ja yhteisöllisyys, jossa musiikki ei ole vain yhden tähden oma projekti. Menestystä rakennetaan myös ankaralla työkulttuurilla. Etelä-Koreassa voitaisiin hyötyä pohjoismaisesta pehmeämmästä työkulttuurista ja hyvinvoinnin huolehtimisesta, ja toisaalta meidän kannattaisi Suomessa oppia korealaisten asenteesta. Kansainväliseen menestykseen tarvitaan rohkeutta, kunnianhimoa ja vahvaa usko siitä, että oman maan kulttuuri voi juuri omanlaisenaan kiinnostaa myös muita.  

K-Popin hittibiisillä voi ansaita paljon korvauksia 

Tekijänoikeusjärjestö KOMCA edustaa suurinta osaa korealaisesta musiikkimarkkinasta. Sen korvauskertymästä näkee myös koko musiikkialan kehityksen: KOMCA keräsi viime vuonna 265 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia ja luku on kasvanut vuosi vuodelta.  Kerätyissä korvauksissa korostuu erittäin vahva online-markkina ja fyysisten levyjen suosio.   

Vietimme matkallamme kokonaisen päivän KOMCAn luona ja saimme todella lämpimän vastaanoton. Olemme tehneet KOMCAN kanssa yhteistyötä jo vuodesta 2013 alkaen, mutta tapasimme nyt ensimmäistä kertaa kasvotusten.

Tapaaminen auttoi ymmärtämään Korean lisensointimarkkinaa ja erityisesti KOMCAn toimintaa teosten rekisteröinnin ja tilitysten kannalta. Selvitimme esimerkiksi sitä, miten KOCMA rekisteröi teokset, joilla on nimiä usealla eri kielellä ja jopa eri kirjoitusmerkeillä (vastaus: yleensä erikieliset nimet rekisteröidään yhden saman teoksen alle ja kirjoitusmerkit muunnetaan automaattisesti kieleltä toiselle).  

KOMCAn kasvavat korvaukset kertovat siitä, että Korean markkinalle on kannattavaa tehdä musiikkia. Poikkeuksellisen vahvan fanikulttuurin vuoksi fyysisiä levyjä myydään merkittävästi ja mekanisointikorvauksia tulee enemmän kuin useimmista muista maista.  

Lisäksi osallistuminen korealaisen musiikin tekemiseen tuottaa korvauksia muualtakin kuin vain Koreasta. K-Pop on todella suosittua monissa Aasian maissa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa, minkä takia yksikin teos voi tuottaa merkittävät korvaukset ympäri maailman.  

Soulissa on ovet auki suomalaiselle osaamiselle 

Korealaisella musiikilla on valtava maailmanlaajuinen yleisö ja Soulissa ollaan poikkeuksellisen avoimia ulkomaalaisia kohtaan. Asenne on, että kaikki parhaat uudet ideat halutaan käyttöön. Erityisesti pohjoismaista osaamista arvostetaan, koska monen menestyneen K-Pop-biisin taustalla on pohjoismaisia musiikintekijöitä. Tämä näkyi myös siinä, miten lämpimän ja arvostavan vastaanoton pohjoismainen vientiryhmämme sai. Esimerkiksi yksi Korean suurimmista musiikkiyhtiöistä SM Entertainment valaisi koko aulansa juhlavasti ”SM Entertainment Welcomes NOMEX Nordic” -tekstillä.  

Ovi Koreaan on siis jo auki, ja yhä useamman suomalaisen kannattaa ottaa askel sisään. Tämä koskee sekä musiikintekijöitä että yrityksiä, erityisesti kustantajia ja managereita.  

Näkisin, että tehokas ensimmäinen askel on verkostoituminen pohjoismaisten K-Pop-tekijöiden ja Koreaan panostavien yritysten kanssa. Pohjoismaissa on jo nyt paljon K-Pop-osaamista, joten muiden tapaaminen voi opettaa alan toimintaa ja samalla tarjota ihan oikeita mahdollisuuksia yhteistyöhön. Verkostoitumista voi tehdä myös Music Finlandin järjestämillä Aasian markkinoille suuntautuvilla biisileireillä ja vientimatkoilla. Usein on kannattavaa lähteä lopulta paikan päälle – joko Souliin tai muuhun kaupunkiin kuten Los Angelesiin, jossa K-Poppia kirjoitetaan.  

Korealainen menestysresepti käyttöön Suomessa 

Ovi on auki Koreaan, mutta on se vähintään raollaan muuallekin maailmassa. Korean mallia seuraten myös me Suomessa voimme rakentaa kansainvälistä menestystä. Kestävän musiikkiviennin pohjaksi tarvitsisimme kulttuurin arvostusta jo valtion rakenteista alkaen, kuten Koreassa on tehty jo 90-luvulta saakka. Tämän lisäksi tarvitsemme vientiin panostavaa innovatiivista yritystoimintaa ja rahoitusta.  

Siihenkin pitää varautua, että matkan varrella tulee epäonnistumisia, mutta niistä huolimatta on tärkeää uskaltaa yrittää. Pelkkä korealainen kunnianhimo ei riitä – tarvitaan myös suomalaista sisua.  

Ehdotan, että nyt lopetetaan arastelu. Miksi tyytyä suomalaiseen 5,5 miljoonan kuulijan yleisöön, kun maailmassa on lähes 200 miljoonaa K-Pop-fania?