Musiikkialan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kehittyvät hitaasti
Teoston tuore yhdenvertaisuusraportti kokoaa yhteen musiikkialan tilasto- ja tutkimustietoja Suomesta ja maailmalta. Raportin tiedoista käy ilmi, että musiikkialalla on tapahtunut myönteistä kehitystä tasa-arvossa ja myös häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemukset ovat Suomessa vähentyneet. Kehitys on kuitenkin hyvin hidasta ja yhdenvertaisuuden edistämisessä on vielä paljon työtä tehtävänä.
Raportin data on kerätty sekä erilaisista musiikkialan rekisterilähteistä että kyselytutkimuksista. Sen avulla pyritään piirtämään kuvaa musiikkialan yhdenvertaisuuden tilasta kansainvälisessä mittakaavassa sekä alan kehityksestä viime vuosina. Kokoamalla tietoa yhteen, Teosto haluaa edistää tietoisuutta ja musiikkialan työskentelyä kohti oikeudenmukaisempaa, saavutettavampaa ja inklusiivisempaa musiikkialaa.
Raportissa esitettyjen tilastojen ja tutkimustietojen keskeisimmät havainnot
Naisten osuus musiikin tekijöinä:
- Naisten osuus musiikin säveltäjinä ja sanoittajina on pysynyt noin viidenneksessä sekä Suomessa että maailmalla.
- Suomessa naisten osuus musiikin tekijöistä oli viime vuonna 20,6 prosenttia, ja se on noussut kymmenessä vuodessa vain muutaman prosenttiyksikön.
- Musiikkialan opiskelijoissa naisia on kuitenkin ollut jo pitkään yli puolet.
- USA kirii pohjoismaita kiinni sukupuolten tasa-arvossa. Naispuolisten tekijöiden osuus Billboard-listan kappaleissa nousi viime vuonna ennätystasolle, 19,5 prosenttiin.
Naiset artisteina ja esiintyjinä:
- Naiset nähdään yhä useammin artisteina. USA:n Billboard-listalla naisartistien osuus on noussut jopa 35 prosenttiin.
- Suomessa naisten osuus musiikin esittäjien ja tuottajien joukossa on kuitenkin pysynyt noin 25 prosentissa eikä myönteistä kehitystä ole juuri havaittavissa.
Musiikin tekijänoikeuskorvaukset:
- Naisten osuus musiikin tekijöille maksettavista korvauksista on noin 15 prosenttia, ja se on noussut vain muutaman prosenttiyksikön viimeisen kymmenen vuoden aikana.
- Naisten osuus on erityisen alhainen online-alustoilta maksettavissa korvauksissa sekä kansainvälisiltä markkinoilta tulevissa tekijänoikeuskorvauksissa.
- Naispuolisilla musiikin tekijöillä näyttää olevan keskimäärin vähemmän kappaleita rekisteröitynä per henkilö kuin miespuolisilla säveltäjillä tai sanoittajilla.
- Neljässä viidestä Teoston teosrekisteriin ilmoitettavassa kappaleessa on ainoastaan miestekijöitä. Vain noin kymmenessä prosentissa kappaleista tekijäjoukossa on sekä miehiä että naisia.
Yhdenvertaisuus ja syrjintä
- Naisten ja miesten näkemykset musiikkialan yhdenvertaisuudesta eroavat merkittävästi. Suomessa 36 prosenttia naisista ja 57 prosenttia miehistä pitää alaa yhdenvertaisena. Tulokset ovat samansuuntaisia myös globaalissa tutkimuksessa, johon vastasi yli 4 000 musiikkialan ammattilaista yli sadasta eri maasta.
- Etnisiin vähemmistöihin sekä kieli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kokevat eniten syrjintää ja epäasiallista kohtelua musiikkialalla.
- Naisten kokemukset epäasiallisesta kohtelusta vaikuttavat uraan ja toimeentuloon miehiä useammin sekä Suomessa että maailmalla.
- Suomessa erityisen yleistä on naisten pätevyyden vähättely ja ammattitaidon aliarviointi, jota kokee lähes kaksi kolmesta naisesta Suomessa, kun globaalisti osuus on 35 prosenttia.
- Naiset kokevat keskeytyksiä tai näkemysten huomioimatta jättämistä keskustelussa neljä kertaa miehiä enemmän.
- Seksuaalinen häirintä on puolestaan globaalisti yleisempi ongelma kuin Suomessa. Suomenkin musiikkialalla kaksi viidestä naisesta on kokenut seksuaalista häirintää, kun maailmalla osuus on kolme viidestä.
Epäasiallinen kohtelu on vähentynyt
Edellinen häirintää ja epäasiallista kohtelua mittaava kysely Suomen musiikkialalla tehtiin vuonna 2022. Sen jälkeen alalla on tehty useita toimenpiteitä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisäämiseksi ja moni asia näyttää kehittyneen myönteiseen suuntaan.
Kahden vuoden takaisiin tuloksiin vertailtaessa eniten parannusta on tapahtunut kokemuksessa epätasa-arvoisesta palkkauksesta. Myös epäasiallinen kommentointi ja vitsien laukominen sekä seksuaalinen häirintä näyttävät vähentyneen merkittävästi. Kokemuksissa on kuitenkin edelleen merkittäviä eroja nais- ja miesvastaajien välillä: esimerkiksi epäasiallista kommentointia oli naisista kokenut puolet, kun miehistä vain joka kymmenes.
Teoston vastuullisuustyöstä vastaavan viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Auran mukaan musiikkialan työskentelykulttuurissa on edelleen paljon parannettavaa.
”Koska suurin osa alan ammattilaisista ei ole vakituisessa työsuhteessa, tämä ei ole vain yritysten ja organisaatioiden asia vaan jokaisen alalla työskentelevän. Alan organisaatiot voivat kuitenkin toimia esikuvina ja pään avaajina kehittämällä omia käytänteitään läpinäkyvimmäksi ja tekemällä alasta houkuttelevampaa myös naisille ja vähemmistöryhmille. Yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat välttämätön ainesosa suomalaisen musiikin tulevaisuuden menestyksessä.”
