Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Jenni Kyntölä
Kuva: Kerttu Penttilä

Tekoälystä ja tekijänoikeudesta taistellaan oikeussaleissa

Tekoälyn pelisääntöjä selvitellään tällä hetkellä useissa oikeudenkäynneissä eri puolilla maailmaa. Myös musiikkiala on käynnistänyt useita merkittäviä oikeusjuttuja tekoälytoimijoiden tekijänoikeusrikkomuksista. Tapaukset heijastavat kasvavaa huolta siitä, kuinka tekoälypalvelut käyttävät suojattuja musiikkiteoksia tekoälymalliensa koulutusmateriaalinaan ilman asianmukaista lupaa. Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä seuraa tarkoin maailmalla käynnissä olevia oikeuskäsittelyitä.

Tekoälyalustoja vastaan on nostettu maailmalla useita oikeuskanteita, joiden pyrkimyksenä on selventää sitä, miten tekijänoikeuksia sovelletaan tekoälymaailmassa. EU:n tekoälyasetus, joka on ensimmäinen yleinen tekoälysääntely maailmassa, tuli voimaan viime kesänä ja sitä aletaan soveltamaan asteittain. Sen sääntely ei kuitenkaan vaikuta tekijänoikeuksiin. Oikeuskäsittelyiden pohjana toimiikin ennen kaikkea voimassa oleva tekijänoikeuslainsäädäntö.

Syytteiden kohteena musiikkipalvelut Suno ja Udio

Kesäkuussa 2024 suuret levy-yhtiöt, kuten Universal Music Groupin UMG Recordings, Sony Music Entertainment ja Warner Music Group nostivat kanteet Sunoa ja Udiota vastaan.

Kanteiden mukaan nämä tekoälymusiikkia generoivat yritykset ovat käyttäneet luvatta tekijänoikeudella suojattuja äänitteitä kouluttaakseen tekoälymallejaan. Oikeusjutuissa ei odoteta nopeita ratkaisuja, mutta käsittelyjä seurataan tarkasti. Kyseessä ovat merkittävät ennakkotapaukset, jotka voivat vaikuttaa laajasti musiikkialaan sekä suojattua musiikkia palveluissaan hyödyntävien tekoäly-yhtiöiden toimintatapoihin.

Levy-yhtiöt vaativat Sunolta ja Udiolta merkittäviä korvauksia: jopa 150 000 dollarin korvauksia kutakin loukattua teosta kohden.

Oikeudenkäyntien aikana on käynyt selväksi, että yhtiöt ovat käyttäneet malliensa koulutuksessa suojattua musiikkia. Asia selviää jo tekoäly-yhtiöiden jättämistä vastineista. Suno on esimerkiksi omassa vastineessaan todennut seuraavasti:

 “Koulutusdata sisältää olennaisesti kaikki kohtuullisen laadukkaat musiikkitiedostot, jotka ovat saatavilla avoimessa Internetissä, maksumuureja, salasanasuojauksia ja vastaavia noudattaen, yhdistettynä vastaavalla tavalla saatavilla oleviin tekstikuvauksiin.”

Suno on suurennuslasin alla myös Euroopassa. Tammikuussa 2025 saksalainen tekijänoikeusjärjestö GEMA nosti kanteen sitä vastaan. Kanteen perusteena on, että Sunon tekoälytyökalun generoima musiikki muistutti hämmentävän paljon alkuperäisiä kappaleita, kuten Forever Young*, Daddy Cool** tai Mambo No. 5 (a Little Bit of…)***.

Suno olisi siis oletettavasti käyttänyt systemaattisesti GEMAn edustuksessa olevaa repertuaaria työkalunsa kouluttamiseen ilman lisenssisopimusta oikeudenomistajien kanssa tai maksamatta korvauksia tekijöille. Oikeusprosessi on vielä aluillaan, mutta sen odotetaan selventävän generatiivisen tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhdetta Euroopassa samaan aikaan, kun EU:n tekoälysäädöksen velvoitteet ovat tulossa voimaan.

EU:n tekoälyasetuksesta ja sen koulutusaineistoa koskevista läpinäkyvyysvelvoitteista ei tässä vaiheessa ole välitöntä apua oikeudenkäyntiin. Vaikka säädös soveltuu myös yleiskäyttöiseen tekoälyyn, kuten Udion tai Sunon generatiivisiin tekoälymalleihin, ovat nyt markkinoilla olevat generatiiviset mallit velvollisia noudattamaan säännöksen vaatimuksia vasta vuodesta 2027 alkaen.  

Myös lyriikoista taistellaan

Laulujen sanat ovat toinen musiikkiin liittyvä kohde, josta käydään nyt vääntöä oikeussaleissa. Marraskuussa 2024 saksalainen tekijänoikeusjärjestö GEMA nosti kanteen yhdysvaltalaista OpenAI-yritystä ja sen Chat GPT-alustaa vastaan. Tapaus oli Euroopan ensimmäinen merkittävä generatiivista tekoälyä koskeva oikeudenkäynti. Kanteen mukaan OpenAI on käyttänyt luvattomasti tekijänoikeudella suojattuja saksalaisia laululyriikoita ChatGPT-tekoälytyökalun koulutuksessa ilman asianmukaisia lisenssisopimuksia tai korvauksia tekijöille.

GEMAn Dr. Tobias Holzmüllerin mukaan jokaisen, joka haluaa käyttää tekijänoikeudella suojattuja kappaleita, on hankittava lisenssi ja maksettava tekijöille oikeudenmukainen korvaus. Samaa mieltä on laajasti koko eurooppalainen tekijänoikeusjärjestökenttä.

Myös Yhdysvalloissa on käyty jo jonkin aikaa oikeutta sanoitusten hyödyntämisestä. Lokakuussa 2023 yhdysvaltalaiset musiikkikustantajat Universal Music Group, Concord Music Group ja ABKCO nostivat kanteen tekoäly-yritys Anthropicia vastaan. Kustantajien mukaan Anthropic on käyttänyt luvatta vähintään 500 suositun kappaleen sanoituksia kouluttaakseen Claude AI -tekoälypalveluaan.  

Anthropic sai äskettäin erävoiton oikeusjutussa, kun maaliskuussa 2025 kalifornialainen tuomioistuin hylkäsi kustantajien vaatimuksen estää väliaikaisesti sanoitusten käyttö koulutuksessa oikeudenkäynnin ollessa kesken. Tuomioistuimen mielestä kustantajien vaatimus oli liian epätäsmällinen, eikä aiheutuvaa vahinkoa kyetty todistamaan riittävällä tavalla. Varsinainen loukkausasiaa koskeva oikeudenkäynti on kuitenkin edelleen kesken.

Tulevaisuuden pelisäännöt muotoutuvat oikeustapausten ja sääntelyn yhteisvaikutuksesta

Yhdysvaltojen generatiivista tekoälyä koskevat oikeustapaukset ja niissä käsiteltävät kysymykset eivät ole suoraan sovellettavissa Euroopassa, sillä siellä alustat vetoavat laajalti niin sanottuun fair use -käyttöön. Tämä tekijänoikeuden poikkeus mahdollistaa suojatun sisällön käytön ilman oikeudenhaltijoiden lupaa poikkeustapauksissa esimerkiksi kritiikin, kommentoinnin, uutisoinnin, opetuksen tai tutkimustyön yhteydessä, kun tietyt käytön ja teoksen luonteeseen, määrään ja markkinavaikutukseen liittyvät edellytykset täyttyvät.

Fair use -konsepti on kehittynyt useiden oikeustapausten lopputuloksena, eikä sille ole selvärajaista määritelmää. Poikkeus monimutkaistaa oikeuskäsittelyitä entisestään. Eurooppalaisessa tai suomalaisessa lainsäädännössä tai oikeuskäytännössä fair use -poikkeusta ei ole, vaikka sen tyyppiseen käyttöön kuuleekin usein keskusteluissa vedottavan.

Euroopassa keskustelua herättää EU:n DSM-direktiiviin perustuva tekstin- ja tiedon louhintaa koskeva poikkeus, johon myös tekoälysäädöksessä on viitattu, ja jonka soveltuvuudesta tekoälyn koulutukseen on erilaisia näkemyksiä. Poikkeuksen soveltamisen rajat ovat kuitenkin tarkemmat, eikä sillä voi oikeuttaa koko generatiivisen tekoälyn ketjua mallin koulutuksesta kaupallisen tekoälypalvelun tarjoamiseen ilman suojattujen teosten oikeudenomistajien lupaa.

Myös musiikin erityispiirteet, kuten melodian, harmonian ja rytmin yhdistelmät tekevät tekijänoikeusrikkomusten määrittämisestä musiikkialustoilla haastavaa. Esimerkiksi Sunon toimitusjohtaja Mikey Shulman väittää, että heidän teknologiansa luo ainoastaan täysin uusia tuotoksia, eikä Suno ole suunniteltu toistamaan olemassa olevaa sisältöä.  

On myös mahdollista, että kehittyessään tekoälypalvelut tuottavat vähemmän suoraan suojattuja teoksia muistuttavaa sisältöä.

Esimerkiksi Anthropic on oikeudenkäyntinsä kuluessa sitoutunut käyttämään teknisiä toimia, jolla se estää tekoälymalliaan tuottamasta alkuperäisiä lyriikoita loukkaavia sanoituksia. Sitoumus kattaa nykyisen palvelun lisäksi myös Anthopicin tulevat suuret kielimallit ja niitä hyödyntävät palvelut.

Maailmalla käynnissä olevia oikeuskäsittelyitä seurataan Suomessakin mielenkiinnolla, sillä tekoäly-yritykset toimivat globaalisti ja niiden alustat ovat laajassa käytössä myös Suomessa.  Oikeuskiistojen lopputulokset voivat muokata merkittävästikin eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön soveltumista tekoälymaailmassa.  

Lisenssisopimukset ovat suoraviivainen keino selkeyttää tekoälyn pelikenttää

Pelisääntöjen selkeyttäminen oikeuskäsittelyiden kautta ei ole tavatonta, mutta se on kaikille osapuolille kallista ja aikaa vievää.  Siksi on tärkeää edistää myös muita keinoja tilanteen selkeyttämiseksi.

EU:n komissiolta odotetaan parhaillaan lopullista versiota tekoälysäädökseen liittyvistä käytännesäännöistä, joiden tarkoituksena on varmistaa tekijänoikeuksien toteutuminen.

Aikaisempien luonnosversioiden perusteella näyttää kuitenkin valitettavasti siltä, ettei tekijänoikeuksien noudattamista varmistava käytännesääntöjen osio tuo toivottua selkeyttä tekoälyn pelisääntöihin. Siksi luovan alan oikeudenhaltijatahot ovatkin vaatineet, että tekijänoikeusosion työstöä jatketaan. Tavoitteena olisi saada säännöistä riittävän selkeät ja kattavat, jotta niistä olisi hyötyä tekoälytoimijoille ja oikeudenhaltijoille.

Tekijänoikeusjärjestöt ovat korostaneet useissa yhteyksissä, että tekoälykäyttöä varten hankitut luvat oikeudenhaltijoilta ovat tehokas ja yksinkertainen tapa huolehtia siitä, että tekoälytoimija noudattaa tekijänoikeuslainsäädäntöä. Lisenssisopimuksilla voidaan välttää toimintaan liittyvät epävarmuudet ja luoda kaikille ennakoitavampi ja reilumpi toimintaympäristö.


* Forever Young. Säv. & san. Bernhard Lloyd, Frank Mertens, Marian Gold. Esittäjä: Alphaville (1984).
** Daddy Cool. Säv. & san. Frank Farian, George Reyam. Esittäjä: Boney M. (1976)
*** Mambo No. 5 (a Little Bit of…). Säv. & san. Christian Königseder, David Lubegam, Pérez Prado. Esittäjä: Lou Bega (1999)

Jaa somessa
Lue lisää