Teoston AI Afterwork: kotimaiset mediayhtiöt ja vastuullinen tekoälyn käyttö

Suuret mediatalot ovat musiikin tekijöille ja kustantajille keskeisiä yhteistyökumppaneita, koska valtaosa kotimaisesta musiikista esitetään niiden kanavilla. Toisaalta huoli sisältöjen luvattomasta hyödyntämisestä on kaikille yhteinen. Vastuullinen ja eettinen tekoälyn käyttö onkin avainasemassa sekä Ylellä että Sanomalla, ja molemmat ovat laatineet omat periaatteensa vastuulliselle tekoälyn käytölle.

AI Afterworkissa periaatteita pohdiskeltiin käytännön esimerkkien ja viimeaikaisen eettisen keskustelun näkökulmasta.  Vastuullisesta tekoälyn käytöstä kertoivat Ylen vastuullisen tekoälyn päällikkö Minna Mustakallio ja Sanoma Media Finlandin Chief AI Officer Pauli Tölli. Lisäksi kommentoimassa ja ajankohtaisista asioista kertomassa oli Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä. Tilaisuuden juonsi Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Yle haluaa jakaa yleisölleen luotettavaa tietoa myös tekoälyaikana

Minna Mustakallion mukaan Ylessä tekoälyä käytetään sen arvojen ja laissa määriteltyjen tehtävien mukaisesti. Vastuullisen tekoälyn periaatteisiin kuuluu muun muassa se, että päätöksistä vastaa aina ihminen.  

Yle haluaa toimia luotettavana tiedon tarjoajana, joka auttaa ihmisiä muodostamaan oman näkemyksensä maailmasta.

”Sudenkuoppia on kaksi. Ensimmäinen on, että ihmiset luottavat liikaa ja sellaisiin sisältöihin, joihin ei kannattaisi luottaa. Toisessa ääripäässä on, etteivät ihmiset uskalla luottaa enää mihinkään näkemäänsä sisältöön.”

Mustakallion mukaan Ylen ja median tuleekin auttaa yleisöjään ymmärtämään teknologiayhtiöiden vallankäyttöä ja digitaalista vaikuttamista.

“Teknologia on mitä suurimmassa määrin poliittista”, Mustakallio painotti.

Yle on ollut mukana Euroopan yleisradiounioni EBUn tutkimuksessa, jossa selvitettiin, miten suosituimmat tekoälypalvelut käsittelevät uutistietoa. Lähes puolessa tapauksista palveluiden antamat vastaukset sisälsivät vähintään yhden vakavan virheen ja vajaassa kolmannessa tapauksista viitteissä oli virheitä tai puutteita.

Sanomilla tekoäly toimii toimitusten apuna

Myös Sanoma Media Finlandin tekoälyn eettiset periaatteet korostavat ihmisen vastuuta ja läpinäkyvyyttä. Yleisten periaatteiden lisäksi eri Sanoman eri medioiden toimituksilla on myös omia, tarkempia ohjeistuksiaan tekoälyn käytölle. Esimerkkinä Sanoman tekoälystä vastaava johtaja Pauli Tölli kertoi, ettei tekoälyllä luotuja kuvia julkaista muualla kuin itse tekoälykuvista kertovassa jutussa.

Tölli esitteli tilaisuudessa myös Sanoman toimituksille tarkoitettuja työkaluja.  Yhdellä työkaluista toimittaja voi esimerkiksi litteroida nopeasti tekemänsä haastattelun. Vahtikoira-niminen työkalu puolestaan seuraa suurimpien kaupunkien julkaisemia päätösdokumentteja ja nostaa esille uutisoinnin arvoisia päätöspöytäkirjoja. Tekoälyn avulla toimittaja voi käydä nopeastiläpi myös aiemmin julkaistuja uutisia eri aiheista.

”Tekoäly auttaa siis artikkelin kirjoittamisen yhteydessä luomaan kontekstia ja tarkastamaan faktoja. Tämä vapauttaa toimittajien aikaa esimerkiksi artikkeleiden viimeistelyyn tai kainalojuttujen kirjoittamiseen.”

Sanomalla tuotetaan tekoälyn avulla myös palveluita, joita muuten ei olisi aikaa tuottaa. Näitä ovat esimerkiksi tiivistelmät, koneäänen lukemat artikkelit, kuunneltavat uutiskoosteet ja paikallissäätiedotukset.  Radiotoiminnassa tekoäly näkyy ja kuuluu esimerkiksi Loop-kanavan Anni-virtuaalijuontajana.

Tekijänoikeudet nousevat erityisasemaan

Tekoälystä puhuttaessa myös tekijänoikeusasiat nousivat esille.

“Ihan syystäkin. Onhan siellä tosi paljon ylilyöntejä, epäselvyyttä ja oikeusjuttuja”, Minna Mustakallio kuvaili mediayhtiöiden tekijänoikeushuolia.

Pauli Töllin mukaan Sanomalla tekoälyn käytössä korostetaan vahvasti tekoälyn turvallista käyttöä ja immateriaalioikeuksiin liittyviä asioita.

“Haluamme, että jokainen kokeilee. Olemme huomanneet, että se auttaa myös vähentämään muutospelkoja, kun jokainen on itse nähnyt, mihin voi omassa työssään hyödyntää tekoälyä”, Tölli kertoo.

Palvelujen ostossa Sanoman sopimusehdoissa vaaditaan, että palvelun tai sisällön tuottajan on noudatettava asianmukaista tekoälysääntelyä, kuten EU:n tekoälysäädöstä. Tuottajan on myös ilmoitettava, jos tekoälyä on käytetty sekä tarvittaessa myös näytettävä sen hyödyntäminen.

“Me emme halua loukata tekijänoikeuksia, emmekä halua, että meidän oikeuksiamme loukataan.”

Minna Mustakallion mielestä yksittäistapausten sijaan olisi syytä tarkastella kokonaisuutta käytettävästä pohjadatasta käyttäjiin asti.

“Miten pystyttäisiin ajattelemaan koko ketju niin, että ihmisten oikeudet toteutuvat? Vasta ihmisten oikeuksien jälkeen on aika ajatella instituutioita ja organisaatioita.”

“Mikä on journalismin arvo ihmisille? Mitä arvoa tuotamme journalismilla? Vastaavan kaltaista pohdintaa on syytä tehdä myös musiikkibisneksessä.”

Tekoälyhypen alla on aitoja hyötyjä

Pauli Töllin mielestä tekoälyyn liittyy yhä valtavan paljon hypeä. Itse tekoälytyötä ja erilaisia palveluja suurempi työsarka liittyy kuitenkin ihmisiin, muutosjohtamiseen, erilaisiin prosesseihin ja siihen, että data on valmista tekoälyn avulla hyödynnettäväksi.

Esitysten jälkeisessä keskustelussa nostettiin esiin myös tekoälytyökalujen käyttö musiikin tekemisessä. Teoston linja tällä hetkellä on, ettei täysin tekoälyn luomalle musiikille synny tekijänoikeutta eikä sitä voida rekisteröidä uutena teoksena. Jos tekoälyä on kuitenkin käytetty ainoastaan työkaluna ja oman työn inspiraationa, teoksen voi rekisteröidä omiin nimiinsä. Inhimillisen panoksen arviointi jää tekijän itsensä vastuulle. Samoin ilmoittajan vastuulla on se, ettei mahdollinen tekoälyn käyttö tai syntynyt kappale loukkaa muiden oikeuksia.

”Kappaleiden arviointiin syntyy varmasti tulevaisuudessa parempia mekanismeja. Tekijöiden kannattaa aina tutustua myös tekoälypalvelun omiin käyttöehtoihin ja siihen, mitä ehdoissa sanotaan syntyvien kappaleiden oikeuksista”, Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä vinkkasi.

Tyhmentääkö tekoäly toimittajia?

AI Afterworkin yleisö kyseenalaisti tekoälytyökalujen käyttöä ja kysyi muun muassa, onko Ylellä ja Sanomilla seurantaa sille, miten erilaiset apuvälineet muuttavat mediayhtiöiden tuottamaa sanallista, kuvallista ja äänellistä estetiikkaa. Pauli Tölli piti tätä näkökulmaa tulevaisuuden keskustelussa oleellisena.

“Näen riskinä, jos vain tyhmästi luotamme tekoälymalleihin ja otamme suoraan vastaukset, emmekä selvitä taustoja, tarkista kieltä ja korjaa tarvittaessa. Se johtaa keskiarvoiseen kieleen, eikä rikkaaseen kieleen, jota vaikka kirjallisuudessa monesti on.”

Minna Mustakallion mukaan vastaavaa keskustelua käydään myös Ylellä. Enenevissä määrin puhutaan siitä, mitä erilaiset apuvälineet tarkoittavat ammattitaidon kehittymiselle.

Teoston Vappu Aura viittasi lopuksi myös Teoston vastuullisen tekoälyn ydinviesteihin, joissa mainitaan musiikin monimuotoisuus. Suuri huolenaihe on musiikillisen rikkauden kaventuminen tekoälyn käytön lisääntyessä.

---

Tämän sisällön tarkastelu edellyttää evästeiden hyväksyntää.

Katso AI Afterwork -tallenne YouTubesta!