Useampi ostaa verkosta ruokaa kuin musiikkia
Teosto etsii aktiivisesti kumppanuuksia tutkimusyhteistyöhön Suomesta ja ulkomailta, koska yhteisten projektien avulla pystymme tekemään paljon enemmän kuin yksin. Kun pohjoismaiset tekijänoikeusjärjestöt Teosto, Koda ja Tono perustivat viime vuonna Polaris Nordic -yhteenliittymän musiikin käytön ja tilitystietojen raportointiin, oli luonteva jatko yhteistyön tiivistämiselle tutkimustoiminta.
Yhteisissä keskusteluissa on todettu tarve pohjoismaiselle vertailtavalle markkinatiedolle digitaalisista markkinoista. Maillamme on paljon yhteistä ja ulkomaisille toimijoille näyttäydymme useassa tapauksessa jo nyt yhteisenä markkina-alueena palvelujen lanseerauksen ja lisensioinninkin osalta.
Musiikin kulutuksessa on kuitenkin tunnettuja eroja: digitaalisen musiikin hitaasta kasvusta Suomessa on puhuttu jo kyllästymiseen asti. Onneksi otamme muita pohjoismaita jo hyvää vauhtia kiinni.
Pohjoismainen tutkimus digitaalisten sisältöjen käytöstä
Ensimmäinen yhteispohjoismainen projektimme on laaja pohjoismainen kuluttajatutkimus digitaalisten sisältöjen käytöstä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 4000 15-65 -vuotiasta internetin käyttäjää, 1000 kustakin maasta. Tutkimuksen tiedonkeruu tapahtui kesäkuussa 2014 Taloustutkimuksen toimesta.
Tulosten laajempi julkistus kansainvälisine vertailuineen tapahtuu myöhemmin syksyllä 2014. Tutkimuksella haetaan vastauksia mm. siihen, mitkä seikat vaikuttavat rahankäyttöön digitaalisissa palveluissa ja palvelujen käyttöönottoon, minkälaisia eroja pohjoismaiden välillä on ja mistä ne johtuvat. Tietoa kerättiin kuluttajilta muun muassa seuraavista aiheista:
• uusien teknologioiden omaksuminen
• musiikin ostaminen eri formaateissa
• käytetyt digitaaliset musiikkipalvelut
• käytetyt digitaaliset VOD TV-palvelut
• laajakaistan käyttö
• sisältöpalvelujen bundlaus operaattoripalveluihin tai päätelaitteisiin
• rahankäyttö musiikki, video ja laajakaistapalveluihin
• musiikin merkitys ja harrastuneisuus musiikkiin
• konserteissa käynti
• musiikki sosiaalisessa mediassa
Nostan muutaman huomion Suomen tulosten osalta tähän kirjoitukseen. Sosiaalinen media on noussut merkittäväksi osaksi musiikin kulutusta. Tulosten mukaan Suomessa 15–25 -vuotiaista 48 % jakaa linkkejä musiikkikappaleisiin sosiaalisessa mediassa. Koko väestön osalta luku on 30 %.
Suomalaisista 21 % sanoo löytävänsä uutta kiinnostavaa musiikkia sosiaalisen median kautta ja 9 % kuuntelee jaettuja soittolistoja musiikkipalveluissa. Vastaajien mielestä suomalaista musiikkia löytyy hyvin myös digitaalisista palveluista. Vain 12 % pitää kotimaisen musiikin löytämistä hankalana musiikkipalveluista.
Kotimaisuus on musiikissa pop!
Kun tarkastellaan kaikkia sosiaalisen median palveluita, Suomen seuratuin artisti on Cheek. Sanapilvi kirjoituksen lopussa paljastaa muitakin vastaajien suosikkinimiä. 9 % vastaajista kertoo jakavansa informaatiota heitä kiinnostavaan musiikkiin liittyen sosiaalisessa mediassa. Facebook on tulosten mukaan vielä ylivoimainen somepalveluiden ja viestintäsovellusten ykkönen kaikissa ikäryhmissä, joten eniten tietoa musiikistakin liikkuu siellä.
Kun verrataan muiden digitaalisten sisältöjen ja palvelujen käyttöä, musiikin kulutus ei ole vielä saavuttanut Suomessa yhtä merkittävää jalansijaa kuin pohjoisissa naapurimaissa. 13 % vastaajista kertoo maksaneensa viimeisen 12 kuukauden aikana digitaalisessa muodossa olevasta musiikista. 25 % vastaajista kertoi ostaneensa konserttilippuja verkosta, 39 % shoppailevansa vaatteita ja 40 % käyttävänsä pankkipalveluja mobiililaitteilla. Samaan aikaan 15 % kertoi ostaneensa päivittäistavaroita verkosta. Eli useampi meistä ostaa ruokaa verkosta kuin musiikkia. Jatkoa seuraa syksyllä.
Seuratuimmat artistit sosiaalisessa mediassa Suomessa. Lähde: Taloustutkimus Oy.
