Siirry sisältöön

Rock ja hiphop ovat tämän päivän iskelmää, kuuntelijan perusluonne näkyy hänen musiikkimaussaan ja jo 4 miljoonaa suomalaista kuuntelee musiikkia puhelimesta

08.10.2021

Sana ”iskelmä” on 2020-luvulla suomalaisille synonyymi koko kansan hitille, sillä iskelmäartisteiksi luokitellaan tänä päivänä niin Apulanta, JVG, BEHM kuin Popedakin. Musiikkimakuun vaikuttavat eniten oma temperamentti ja teini-iän kaverit, mutta yllättävän paljon myös omien vanhempien kuuntelema musiikki. Koronavuosi vauhditti suomalaisten musiikin kuuntelun siirtymistä puhelimeen, Spotifyhyn ja YouTubeen. Muun muassa nämä asiat käyvät ilmi uusimman Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa selvitettiin myös esittäjän sukupuolen vaikutusta musiikin suosioon.

Teoston ja Musiikkituottajat IFPI Finlandin tilaamaan tutkimukseen vastasi elokuussa 2021 yli tuhat 13–75-vuotiasta suomalaista. Jo kahdeksatta kertaa toteutetun selvityksen suunnitteli ja analysoi johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista.

Tutkimukseen osallistuneiden vastauksista saatua dataa rikastettiin tulosten analysointivaiheessa peilaamalla niitä laajaan aiemmin kerättyyn aineistoon, muuhun suomalaiseen ja kansainväliseen musiikkialan tutkimukseen sekä asiantuntijatietoon.

Katso tutkimuksen kaikki tulokset

Apulanta, JVG, BEHM ja Popeda ovat tämän päivän iskelmäartisteja

Suomalaisten iskelmäsuosikeikseen nimeämien artistien lista on tällä hetkellä täynnä esiintyjiä, jotka on aiemmin haluttu tietoisesti luokitella rockiksi, rapiksi, popiksi ja jopa punkiksi ja jotka on myös tiukasti pyritty lanseeraamaan tietyn genren edustajina. Musiikinkuuntelijoille genreluokittelulla ja joissain yhteyksissä negatiiviseksi koetulla ”iskelmä-leimalla” ei kuitenkaan ole tutkimustulosten mukaan merkitystä: iskelmää ovat kaiken kansan hitit, joissa on helppo ja tarttuva kertosäe.

Useimmin omaksi iskelmäsuosikiksi nimettyjen esiintyjien listan erittäin suuri kirjo on silmiä avaava. Listalla olivat mm. nämä artistit ja yhtyeet: Lauri Tähkä, Kaija Koo, Juha Tapio, Kari Tapio, BEHM, Suvi Teräsniska, Popeda, Haloo Helsinki, Agents, Anna Puu, Antti Tuisku, Apulanta, Arja Koriseva, Arttu Wiskari, Eppu Normaali, Erin, Hector, Irwin, Jari Sillanpää, Jenni Vartiainen, Johanna Kurkela, Juice, JVG, Katri-Helena, Leevi & the Leavings, Matti ja Teppo,  Olavi Virta, Paula Koivuniemi, Paula Vesala, Rauli Badding, Sanni, Souvarit,  Tapio Rautavaara, Tuure Kilpeläinen, Vesa-Matti Loiri, Yö ja Yölintu.

Yhteistä iskelmäsuosikeiksi nimetyille artisteille on kyky saada kuulijoita hyvin laajoista ryhmistä. Vuosikymmenten aikana Suomeen rantautuneiden uusien musiikkigenrejen suosituimmiksi artisteiksi ovatkin nousseet juuri he, jotka ovat uskaltaneet venyttää omaa ilmaisuaan eniten suomalaisen suuren yleisön maun eli iskelmän suuntaan.

Musiikkimaun muodostumiseen vaikuttaa eniten oma temperamentti, mutta myös koti ja teini-iän kavereiden suosikkimusiikki

Kansainväliset pitkäaikaiset tutkimukset musiikkimaun muodostumisesta tukevat vahvasti musiikkimaun osittaista synnynnäisyyttä. Tämän vuotisessa tutkimuksessa myös suomalaiset itse arvioivat oman temperamenttinsa vaikuttavan heidän musiikkimakuunsa kaikista tekijöistä eniten – jopa enemmän kuin oman nuoruusiän suosikkimusiikin.

Onko Suomi metallin luvattu maa ujon ja pidättyväisen kansanluonteen vuoksi?

Vahvimmin temperamentin ohjaamia musiikillisia makumieltymyksiä ovat metalli ja klassinen musiikki, progressiivinen rock ja jazz. Kaikkien neljän musiikkityylin kuuntelijat ovat keskimääräistä useammin hieman ujoja. Onko sattumaa, että Euroopan introverteimpänä kansana pidetyt suomalaiset ovat menestyneet kaikissa näissä musiikkityyleissä myös kansainvälisesti?

Klassisen, progen ja jazzin kuuntelijat ovat kokeilunhaluisia ja valmiita syventymään uusiin elämyksiin ja heidät on kansainvälisissä tutkimuksissa arvioitu myös keskimääräistä luovemmiksi. Metallin kuuntelijat taas haluavat purkaa sisäisiä jännitteitään musiikin avulla.

Hiphopin, rapin ja popin intohimoiset kuuntelijat taas ovat keskimääräistä ulospäinsuuntautuneempia ja heillä on usein vahva itsetunto. Musiikin itsensä lisäksi edellä mainittujen musiikkityylien kuuntelijoihin vaikuttaa alleviivatun vahvasti myös artistien kiinnostavuus henkilöinä, mielipidevaikuttajina ja tyyli-ikoneina.

Minkään musiikkityylin ei ole kansainvälisissä tutkimuksissa todettu erityisesti korreloivan aggressiivisen käyttäytymisen tai väkivaltaisuuden kanssa.

Musiikkimaku periytyy omilta vanhemmilta sekä geenien että kuuntelun kautta

Oman teini- ja nuoruusiän musiikkiympäristön vahva vaikutus musiikkimakuun on noussut esiin jo aiemmissa Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimuksen tuloksissa.

Tämän vuoden tutkimustuloksissa nousee yllättävän suuresti esiin omien vanhempien vaikutus nuorten kuuntelemaan musiikkiin. Valtaosa tämän hetken 16–24-vuotiaista pitää omien vanhempiensa kuuntelemien artistien vaikutusta omaan musiikkimakuunsa yhtä merkittävänä kuin Spotifyn vaikutusta ja selvästi suurempana kuin radion vaikutusta.

Musiikki on ihmiselle tärkeintä 16–24-vuotiaana, jolloin omaa itseä määritellään erityisen voimakkaasti musiikin kautta. Musiikin avulla peilataan myös suhteita muihin ihmisiin ja musiikki toimii ”sosiaalisena liimana” sekä kaveripiireissä että vanhempien ja teini-ikäisten välillä.

Teini-iän suosikkimusiikki myös kulkee tyypillisesti kuulijansa mukana läpi elämän: kaikkialla maailmassa noin puolet ihmisten suosikkibiiseistä on niitä, joita he ovat kuunnelleet eniten teini- ja nuoruusvuosina.

Koronavuoden digiloikka näkyy myös musiikin kuuntelutottumuksissa

Musiikkia viimeisen vuorokauden aikana puhelimesta kuunnelleiden suomalaisten määrä puhkaisi nyt ensimmäistä kertaa 50 prosentin maagisen rajan. Puhelin on ainut musiikinkuunteluväline, jonka käyttö on kasvanut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana: vähintään kerran kuukaudessa puhelinta käyttää musiikin kuunteluun jo noin neljä miljoonaa suomalaista. Tietokone saavuttaa vain noin puolet puhelimen kuuntelijamääristä.

Fyysisten äänitteiden kuuntelijoiden määrä on jälleen lähes puolittunut viimeisen kahden vuoden aikana. Myös erillisten radiolaitteiden kuuntelijamäärät ovat tulleet hienoisesti alaspäin ja radion kuuntelusta noin viidennes tapahtuu nyt puhelimen tai tietokoneen välityksellä.

Sekä Spotify että YouTube tavoittavat musiikinkuunteluvälineinä nyt noin 50 prosenttia suomalaisista joka viikko.  

Tutkimus selvitti myös mies- ja naisartistien suosioerojen syitä  

Tutkimuksen tilaajilta ja toteuttajalta on jokaisena tutkimusvuonna kysytty, onko musiikkia esittävien artistien sukupuolella merkitystä. Tänä vuonna tutkimuksessa oli mukana kysymys, jossa aihetta kartoitettiin sen herkkyydestä ja haastavuudesta huolimatta.

75 % tutkimusvastaajista ei osannut tai halunnut ottaa kantaa, kuunteleeko enemmän tai mieluummin mies- tai naisartisteja, vaan päätyi tasapelivastaukseen.

Kysymykseen suuntaan tai toiseen kantaa ottaneesta neljänneksestä noin kaksi kolmasosaa ilmoitti kuuntelevansa enemmän miesartisteja. Naisvastaajien yleisin perustelu miesartistien mieluisuudelle oli matalan äänen miellyttävyys. Miesvastaajien yleisin perustelu oli miesartistien suurempi tarjonnan määrä etenkin tietyissä musiikkigenreissä, kuten metalli, rock ja hiphop.

Naisartistien mieluisuutta perusteltiin useimmiten teksteihin samaistumisella (etenkin naiskuuntelijat), korkeamman äänen viehättävyydellä (etenkin mieskuuntelijat) sekä sillä, että tällä hetkellä naisartistit tuovat enemmän kiinnostavaa uutta popmusiikkiin kuin miesartistit.

Tutkimusvastaajien oma ikä tai sukupuoli ei korostunut olennaisesti siinä, minkä sukupuolisia artisteja he suosivat.

Katso tutkimuksen kaikki tulokset

Katso aiempien vuosien tutkimustuloksia

Annoimme Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimuksen tulokset musiikkialan yrittäjä Juhani Merimaan ja toimittaja Katja Ståhlin kommentoitaviksi etukäteen. Mikä yllätti Juhanin ja Katjan, mikä heidän mielestään tutkimuksen kiinnostavin löydös ja mitä mieltä Juhani ja Katja olivat suomalaisten musiikkimausta? Entä kuinka yksiin Juhanin ja Katjan henkilökohtaiset kesähitit menivät tutkimusvastaavien suosikkibiisien kanssa?

Lisätietoja tutkimuksesta:

Johtava tutkija Kari Tervonen, Omnicom Media Group
p. 050 437 0677, kari.tervonen@omnicommediagroup.com

Tommi Kyyrä, Musiikkituottajat IFPI Finland
p. 050 566 4226, tommi.kyyra@ifpi.fi

Susanna Perämaa, Teosto
p. 040 558 8023, susanna.peramaa@teosto.fi

Jaa somessa
Annathan meille palautetta!

Kehitämme verkkosivujamme ja otamme mielellämme vastaan palautetta. Vastaaminen onnistuu nopeasti!

Evästeet Teoston verkkosivustolla

Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallentuu tietokoneellesi tai muulle laitteellesi ja tallentaa tietoa käynnistäsi Verkkosivustolla. Evästeiden avulla Teosto parantaa palveluidensa käytettävyyttä.

Evästeillä kerättyjä tietoja ei lähtökohtaisesti yhdistetä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin, mutta jotkut evästeillä kerättävät tiedot saattavat olla välillisesti yhdistettävissä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin.

Lue lisää tietosuojalausekkeestamme ja evästeselosteestamme.

Evästekategoriat
Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä verkkosivustomme saatavuuden varmistamiseksi. Ne esimerkiksi lataavat osan verkkosivustomme toiminnoista etukäteen nopeuttaakseen verkkosivuston latautumista. Välttämättömiä evästeitä käytetään myös valitsemiesi asetusten määrittämiseen ja muistamiseen. Voit kieltää välttämättömien evästeiden käytön selainasetuksissasi, mutta huomioithan, etteivät verkkosivuston kaikki toiminnot ja osat sen jälkeen toimi välttämättä kunnolla.
Lisätietoja evästeistä

Analytiikkaevästeet

Käytämme analytiikkaevästeitä kehittääksemme verkkosivustomme toimintaa. Analytiikkaevästeillä kerätään tietoa muun muassa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivustoamme ja miten he navigoivat verkkosivuston eri välilehtien välillä. Tietoja käytetään lähtökohtaisesti anonyymissä muodossa.
Lisätietoa: tietosuojalauseke ja evästeseloste

Toiminnalliset evästeet

Toiminnallisten evästeiden avulla voimme tarjota verkkosivustollamme erilaisia toimintoja, kuten soittolistoja ja reaaliaikaisen chatin. Jos kiellät toiminnallisten evästeiden käytön, osa tai kaikki näistä toiminnoista ei välttämättä toimi oikein.
Lisätietoa evästeistä

Markkinointievästeet

Markkinointievästeet auttavat meitä räätälöimään markkinointia ja tarjoamaan verkkosivustomme käyttäjille tulevaisuudessa yksilöllisempiä palveluita. Keräämme markkinointievästeiden avulla tietoja esimerkiksi käyttäjän käyttäytymisestä ja mieltymyksistä verkkosivustollamme.
Lisätietoa evästeistä

Käytämme sivustolla omia ja kolmannen osapuolten evästeitä sivuston välttämättömiin toimintoihin, analyyseihin ja seurataksemme palveluiden käyttöä sekä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen ja yksilöllisempien palveluiden tarjoamiseksi. Voit hyväksyä kaikki evästeet painamalla ”hyväksy kaikki” tai muokata evästeasetuksia painamalla ”vaihda evästeasetuksia”. Lue lisää evästeistämme.