Poppia, räppiä ja popimpaa räppiä – popin trendit 2026

Popin trendejä TeoStorylle arvioivat suoratoistopalvelu Qobuzin musiikkikuratoija Sini Tiainen, Warnerin alalevymerkin Babyfacen A&R Andrei Kipahti, musiikkitoimittaja Jarkko Fräntilä ja Fountain-levy-yhtiön A&R Setumo Bodibe.

Millaiset soundit, genret tai ilmiöt trendaavat suomalaisessa populaarimusiikissa vuonna 2026?

Sini: ”Kotimainen hiphop jatkaa voittokulkuaan. Tekoälymusiikin vastapainoksi myös bändimusiikki ja genret kuten country, rock ja folk saavat uutta suosiota Suomessa. Veikkaan, että Suomen suurimpien kesäfestivaalien artistikattaus on vuonna 2026 kotimaisten artistien osalta aiempiakin vuosia yhdenmukaisempi. Sen seurauksena festarikävijät alkavat kaipaamaan musiikillista monimuotoisuutta, ja ostavat lippuja myös pienemmille festareille.”

Andrei: ”Uskon, että suomiräp säilyttää vahvan suosionsa, mutta samaan aikaan popmusiikin vaikutus kasvaa. Popin nousu näkyy jo nyt, ja trendi on tuskin hidastumassa.”

Jarkko: ”Soundin suhteen ei ole tulossa muutosta verrattuna pariin viimeiseen vuoteen. Samat nimet ovat hallinneet listoja muutaman vuoden ajan, enkä näe syytä, miksi he eivät jatkaisi kärjessä.”

Räp oli alle 25-vuotiaiden kuunnelluin musiikkityyli Suomessa viime vuonna. Mihin suuntaan genre menee tänä vuonna?

Setumo: ”Uskon, että räp ottaa askeleita popmusiikin puolelle, mutta samalla perinteinen lyriikkavetoinen räp tulee tasapainottamaan genreä. Ei-suomenkieliset kertosäkeet tai ei-suomenkielellä höystetyt kappaleet nostavat päätään entisestään. Listoilla tulevat kuitenkin yhä jylläämään träp-rummut yhdistettynä vahvoihin kertosäkeisiin ja tummaan soundiin.”

Sini: ”Kuulemme ensi vuonna yhä enemmän persoonallista räpsoundia, jota edustavat jo nyt muun muassa louna0nline, keiju ja Mahls.”

Andrei: ”Näen, että suomiräp kehittyy suuntaan, jossa menestyminen vaatii koko ajan kovempaa tasoa. Tarjontaa on niin paljon, että huipulle noustakseen artistin täytyy olla jollakin osa-alueella poikkeuksellisen hyvä. Pelkät peruspalikat eivät enää riitä: kilpailu kiristyy ja laatu ratkaisee.”

Mitkä suomalaisartistit tai -yhtyeet lyövät läpi vuonna 2026?

Jarkko: ”Uskon, että naisartistien riemukulku jatkuu: Olga breikkaa isosti, ja Mintun levy tulee myymään jos ei nyt Mirellan lailla, niin ainakin todella isosti. Paketti on jo nyt täysin kasassa, ja jokainen neljästä singlestä on ollut suositumpi kuin aiempi."

Andrei: ”Pelaan tässä kotiinpäin ja sanon kenet tahansa Babyfacen artistin. Luotan siihen, mitä teemme, ja uskon tekijöidemme potentiaaliin.”

Setumo: ”Tähän olisi monta hyvää vaihtoehtoa niin omasta rosteristamme kuin muistakin tekijöistä. Komiat ovat jo tehneet tietynlaisen läpimurron, mutta luulen, että heillä tulee menemään kovaa myös vuonna 2026. Alina Burnet ja Raama tulevat myös olemaan läpimurtoartisteja.”

Tullaanko keikkalavoilla näkemään kilpavarustelua vuonna 2026?

Keikkailun kustannukset ovat kasvaneet, mutta samanaikaisesti moni suuri tai keskisuuri artisti pyrkii yhä näyttävämpiin konsertteihin. Esimerkiksi Turistin lavashow Flow-festivaalilla 2025 oli Rolling Stone -lehden toimittajan mukaan yksi övereimmistä pitkään aikaan.

Setumo: ”Turistin kaltaiset pioneerit ovat tärkeitä tienraivaajia siinä, että porukka uskaltaa tehdä mahdottomasta totta. Tietty suuruudenhulluus ja mahtipontisuus ovat hyväksi suomalaiselle musiikkikentälle: ne puskevat kaikkia miettimään kokonaisuuksia hieman tarkemmin ja luomaan taidetta, joka muistetaan vielä vuosikymmenten päästäkin. Ainakin toivon, että porukka panostaa oikeasti niin esiintymisiin kuin albumikokonaisuuksiin.”

Jarkko: ”Toki yksittäisiin isoihin festarikeikkoihin panostetaan, mutta muuten muutosta ei tule. Turistin Flow-keikka oli eräs parhaita keikkoja minulle viime kesänä: siinä yhdisteltiin livevideota ja spektaakkeliteknologiaa oivalla tavalla. Toisaalta toinen Flow'n parhaimmistoon kuulunut keikka oli Olgalta. Siihen ei vaadittu muuta kuin tähti itse, tanssijat, dj ja intohimoisesti mukana laulanut yleisö. On silti mielenkiintoista nähdä, miten teknologia kehittyy tulevina vuosina. Esimerkiksi 3D-teknologia edistyy sellaista vauhtia, että viiden-kymmenen vuoden päästä lavalla voidaan hyvinkin nähdä täydellisiä 3D-visuaaleja ja artisteja laulamassa keskellä mitä mielikuvituksellisimpia, virtuaalisia lavarakennelmia.”

Sini: ”Kun kotimaiset artistit ovat viime vuosina alkaneet myydä loppuun maamme suurimpia urheiluareenoja ja jopa Olympiastadionin, on tietenkin tarve luoda visuaalisesti kiinnostavia ja aiempaa näyttävämpiä esityksiä. Sosiaalisen median kautta leviävät videot megatähtien massiivisista kiertuetuotannoista lisäävät myös suomalaisten artistien ja konserttijärjestäjien halua tuottaa entistä näyttävämpi lavashow – kustannuspaineista huolimatta.”

Kansainvälisille markkinoille tähtäävien suomalaisartistien ja -yhtyeiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Myös englanniksi laulavien artistien määrä jatkaa laskuaan. Onko tähän näkyvissä muutosta?

Andrei: ”Toivon niin, sillä olisi hienoa nähdä suomalaisia kansainvälisillä markkinoilla. Samalla on selvää, että haasteet ovat moninkertaiset verrattuna kotimaan skeneen: onnistuminen vaatii lähes 10/10-tason suoritusta sekä artistilta että tiimiltä. Kotimainen musiikki on kuitenkin niin valtavan suosittua, että uskon valtaosan nuorista aloittavan musiikin tekemisen suomeksi.”

Sini: ”Epäilen, ettei kansainvälisille markkinoille tähtäävien suomalaisartistien määrä lisäänny paljoakaan. Suomessa on silti tälläkin hetkellä lukuisia kiinnostavia englanninkielistä musiikkia tekeviä kansainvälisen tason artisteja, kuten Louie Blue, Vauxdeville, The Snake, Misha, The Whistleblower ja Luna Kills, joista kuullaan varmasti lisää vuonna 2026.”

Setumo: ”Uskon, että tämä tulee muuttumaan, mutta isot pyörät pyörivät hitaasti. Jos suomalainen musiikkiala haluaa pysyä relevanttina globaalisti, nyt alkaa olla aika löytää vastaus musiikkimme levittämiseen kansainvälisesti. Averagekidluken kaltaiset tekijät yrittävät tällä hetkellä selvittää, mikä määrä englantia on suomalaiselle kuuntelijalle ok, kertosäkeellinen vai hieman vähemmän? Ja esimerkiksi Goldielocks pyrkii luomaan uraansa hybridisti niin Suomesta kuin Keski-Euroopasta käsin.”

Lisääntyykö tekoälymusiikki, ja millaisia vaikutuksia sillä on?

Sini: ”Tekoälymusiikki tulee lisääntymään voimakkaasti. Uskoisin, että tekoälysuositusten ja -musiikin vastareaktiona ihmiset hakeutuvat aiempaa enemmän suoratoistopalveluihin, joissa albumeja, biisejä ja soittolistoja suosittelevat ja kuratoivat oikeat ihmiset. Esimerkiksi Qobuz ei tule nostamaan suoratoistopalvelunsa suosituksissa esiin tekoälymusiikkia, emmekä me editorit tule sitä soittolistaamaan. Ihmiset haluavat vuonna 2026 käyttää palveluja, joissa pidetään huolta genrejen monimuotoisuudesta ja suositellaan käyttäjille jopa sellaisia yllättäviä musiikkityylejä, jotka poikkeavat heidän tutuista suosikeistaan.”

Jarkko: ”Soittolistoilla tekoälymusiikki vain kasvaa, elleivät suoratoistopalvelut ihan oikeasti vihellä pilliin ja kiellä kaikkea. Spotify väittää kitkevänsä AI-musiikkia, mutta niin kauan kun se saa tuloja soittokerroista, sitä ei kiinnosta tappaa lypsävää lehmää. Suomen Spotifyn soittolistavastaava potkittiin juuri pois pestistään, ja jatkossa Suomen soittolistat koostetaan Ruotsissa. Ehkä alussa siellä onkin oikea ihminen soittolistoja keräämässä, mutta kahden vuoden sisään soittolistat tekee algoritmi, joka takuuvarmasti lykkii listoille tekoälyn tekemää musiikkia. Jos ihminenkään ei osaa erottaa AI-musiikkia, miten AI pystyisi?”