Tekijänoikeuskorvaukset nousivat maailmalla ennätykselliseen 15,5 miljardiin euroon

Viimeisen viiden vuoden aikana luovista sisällöistä maksetut tekijänoikeuskorvaukset ovat olleet tasaisessa kasvussa. Vuonna 2025 korvauksia kerättiin maailmanlaajuisesti ennätykselliset 15,5 miljardia euroa. Musiikki on selvästi suurin tekijänoikeuskorvausten lähde.

Luvut käyvät ilmi tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön CISACin Global Collections Report 2026 -raportista. Raportti tarkastelee musiikin, audiovisuaalisten sisältöjen, visuaalisten taiteiden, kirjallisuuden ja näyttämötaiteen korvauksia. Raportissa on mukana 228 tekijänoikeusjärjestöä kaikkiaan 111 maasta.

Eniten tekijänoikeuskorvauksia kerättiin Yhdysvalloista – yli neljä miljardia euroa, mikä on yli neljännes koko maailman tekijänoikeuskorvauksista. Korvaukset kasvoivat Yhdysvalloissa peräti 29,6 prosenttia. Kasvua selittää osaltaan se, että raportissa ovat ensimmäistä kertaa mukana vuonna 2018 perustetun yhdysvaltalaisen MLC:n (The Mechanical Licensing Collective) korvaukset. Ne selittävät yli puolet globaalista kasvusta.

Suurimpana tekijänoikeuskorvausten markkinana säilyi kuitenkin Eurooppa. Euroopassa korvauksia kerättiin 8,09 miljardia euroa, mikä vastaa yli puolta maailmanlaajuisista korvauksista. Kasvua edellisvuoteen oli 6,2 prosenttia. Suomessa tekijänoikeuskorvausten kasvu jäi 1,6 prosenttiin eli selvästi muuta maailmaa alhaisemmaksi.

Digitaaliset alustat suurin tekijänoikeuskorvausten lähde

Digitaalisilta alustoilta kerätyt korvaukset kasvoivat 27,9 prosenttia ja nousivat 6,57 miljardiin euroon. Niiden osuus kaikista korvauksista on nyt 42,4 prosenttia. Digitaaliset alustat ovat siten tekijöiden suurin yksittäinen korvausten lähde.

Myös livetapahtumista ja taustamusiikista saadut korvaukset kasvoivat 7,7 prosenttia ja nousivat 3,87 miljardiin euroon. Ne ohittivat ensimmäistä kertaa television ja radion, joista kerätyt korvaukset laskivat 3,82 miljardiin euroon.

Sisältöjen kulutuksen myötä myös yksityisen kopioinnin hyvitys on globaalisti kasvussa: vuonna 2025 lakisääteiset yksityisen kopioinnin korvaukset olivat 372 miljoonaa euroa, mikä on yli kolmanneksen enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Suomessa suunta on ollut päinvastainen, sillä valtio puolitti hyvitysmaksumäärärahan 5,5 miljoonaan euroon vuonna 2024. Suomi on ainoa EU-maa, jossa hyvitys rahoitetaan suoraan valtion budjetista.

Musiikki kasvaa edelleen, mutta Suomi jää Euroopan vauhdista

Musiikista kerätyt tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat globaalisti 11,9 prosenttia ja nousivat 14,06 miljardiin euroon. Suomessa musiikin tekijänoikeuskorvaukset olivat yhteensä 82 miljoonaa euroa, mutta kasvu jäi 5,2 prosenttiin. Musiikki on kuitenkin selvästi merkittävin kasvualue aineettomien oikeuksien markkinassa: kymmenessä vuodessa musiikin tekijänoikeuskorvaukset ovat globaalisti kasvaneet 83,5 prosenttia.

Musiikissa digitaalisten alustojen osuus korvauksista on kaikkein merkittävin: digitaalisissa kanavissa tapahtuvasta musiikin käytöstä kerättiin jo 45,6 prosenttia kaikista musiikin tekijänoikeuskorvauksista.

Global Collections Report nostaa esiin digitaalisen kulutuksen vaikutukset musiikin monimuotoisuuteen: suosittelualgoritmien täyttämässä markkinassa pienemmillä kielillä ja genreillä on yhä haasteellisempaa päästä esille, ja useat maat suunnittelevat politiikkatoimia monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Live-esityksistä ja taustamusiikista saadut korvaukset kasvoivat 7,3 prosenttia 3,62 miljardiin euroon. Koronavuosien jälkeen livekentän kasvu on ollut vahvaa, ja elävän musiikin korvaukset kasvoivat peräti 15 prosenttia. Tässä merkittävä rooli on ollut tekijänoikeusjärjestöjen solmimilla lisensointisopimuksilla sekä esitystietojen datalla, jotka varmistavat kasvun ulottumisen myös kappaleiden tekijöihin.

Tekoälyn kasvun tulee perustua reiluihin pelisääntöihin

Tekijänoikeuskorvausten globaali kasvu kertoo luovien sisältöjen vahvasta kysynnästä. Samalla tekoälyn kehitys nostaa esiin kysymyksen siitä, miten ihmisten luomia teoksia käytetään tekoälypalveluissa ja miten tekijät saavat käytöstä korvauksen.

”Inhimillinen luovuus on lähde, jonka varaan myös tekoäly on kehittynyt. Siksi ihmisen luovuutta ei voi korvata tai ohittaa. Sitä pitää arvostaa, suojella ja vaalia”, sanoo CISACin puheenjohtaja Björn Ulvaeus raportin esipuheessa.

Myös Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen korostaa, että tekoälyn käytön tulee rakentua reilulle pohjalle ja läpinäkyvyydelle.

”Ihmisten tekemiä teoksia käytetään tekoälypalveluiden liiketoiminnassa jatkuvasti, eikä meillä edelleenkään ole riittävää läpinäkyvyyttä teosten käytöstä. Teosten käytöstä tulee sopia ja tekijöille maksaa asianmukaiset korvaukset. Näin tekoäly voi vahvistaa luovaa taloutta sen sijaan, että se heikentäisi luovan työn arvoa”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Aiemmat Global Collections Report -julkaisut CISACin verkkosivuilla.