Mitä EU:ssa tapahtuu tekoälyn ja tekijänoikeuksien ympärillä juuri nyt?

Muutama vuosi sitten keskusteltiin vielä siitä, pitäisikö tekoälyä ylipäätään säännellä. Nyt keskustelu on siirtynyt seuraavaan vaiheeseen: miten varmistetaan, että tekoälyä voidaan kehittää tavalla, joka kunnioittaa luovaa työtä, tekijänoikeuksia ja kulttuurista monimuotoisuutta.

EU:n tekoälyasetuksen voimaantulo on edennyt vaiheittain, ja nyt elokuun 2026 alussa tuli voimaan uusia tekoälyyn liittyviä läpinäkyvyysvelvoitteita. Jatkossa käyttäjälle on kerrottava, kun hän on vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa. Läpinäkyvyysvelvoitteet edellyttävät myös, että syväväärennökset (deep fake) eli tosielämän henkilöitä, esineitä tai paikkoja muistuttavat sisällöt merkitään asianmukaisesti ja myös muuhun tekoälyllä tuotettuun sisältöön liitetään tekoälyn käytöstä kertova merkintä.

Tekoälyasetuksen myötä myös tekoälyllä tuotettuun musiikkiin on sisällytettävä koneluettavat merkinnät siitä, että kyseessä on tekoälyn tuotos. Valitettavasti tekoälyasetuksen merkintävelvoitteet koskevat vain järjestelmien tarjoajia eikä esimerkiksi musiikin suoratoistopalveluilla ole vastaavia velvollisuuksia. Monet musiikin suoratoistopalvelut ovat kuitenkin ottaneet vapaaehtoisesti käyttöön merkintäkäytäntöjä, joista kuluttajille selviää, että musiikki on aidon ihmistekijän tekemää. Läpinäkyvyys lisää luottamusta ja auttaa ihmisiä ymmärtämään, milloin he ovat tekemisissä koneen eikä ihmisen tuottaman sisällön kanssa.

Vaikka tekoälyasetuksen velvoitteet ovat edistysaskel, on samalla kuitenkin selvää, ettei asetus ratkaise niitä tekijänoikeuskysymyksiä, jotka ovat nousseet generatiivisen tekoälyn myötä luovien alojen suurimmaksi huolenaiheeksi. Juuri tästä syystä keskustelu EU:ssa on kääntymässä yhä vahvemmin kohti tekoälyn ja tekijänoikeuksien välistä suhdetta.

Tekijänoikeudet tekoälykeskustelun ytimessä

Kesäkuussa nähtiin historiallinen avaus, kun Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston puheenjohtajat allekirjoittivat yhteisen kulttuurijulistuksen Europe for Culture – Culture for Europe. Julistus nostaa kulttuurin Euroopan keskeiseksi poliittiseksi tavoitteeksi. Ensimmäistä kertaa EU:n korkeimmat toimielimet sitoutuivat yhteisessä julistuksessa eettiseen, ihmiskeskeiseen ja oikeuksiin perustuvaan tekoälykehitykseen.

Julistuksessa korostetaan ihmisen luovuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden suojelemista, immateriaalioikeuksien turvaamista, tekijöiden korvauksia ja eurooppalaisten sisältöjen löydettävyyttä. Lisäksi painotetaan tekoälysisällön läpinäkyvyyttä, jotta kuluttajat voivat erottaa ihmisen luoman ja tekoälyn tuottaman sisällön toisistaan. Viesti on merkittävä: tekoälyn kehittämisen ei katsota tapahtuvan luovien alojen kustannuksella, vaan niiden kanssa rinnakkain.

Samaa viestiä vietiin eteenpäin myös heinäkuun alussa, kun eurooppalaisen kattojärjestömme GESACin edustajat, mukana Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen, tapasivat komission varapuheenjohtaja Henna Virkkusen ja kulttuurikomissaari Glenn Micallefin. Tapaamisissa korostettiin tarvetta uudelle tekoälyä ja tekijänoikeutta koskevalle sääntelykehikolle, joka loisi oikeudellista varmuutta sekä tekoälykehittäjille että oikeudenhaltijoille.

GESAC yhdessä kansallisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa katsoo, että EU:ssa tarvitaan uutta sääntelyä, jossa tekijänoikeuksien ja generatiivisen tekoälyn suhdetta selkeytetään muun muassa ulottamalla korvausvelvollisuus suojattujen teosten hyödyntämisestä koko generatiivisen tekoälyn arvoketjuun. Pelkkä läpinäkyvyys ei riitä, jos luovaa sisältöä voidaan käyttää ilman lisenssejä tai korvauksia.

Komissiosta saatujen viestien perusteella ymmärrys näistä haasteista näyttää vahvistuvan. Virkkunen on korostanut läpinäkyvyyden ja kohtuullisen korvauksen merkitystä. Micallef puolestaan on todennut, että täysin vapaaehtoiseen lisensointiin perustuva järjestelmä ei välttämättä kannusta tekoälytoimijoita neuvottelupöytään oikeudenhaltijoiden kanssa.

Oikeussalit ja komissio voivat yhdessä määrittää seuraavat pelisäännöt

Kesän ehkä merkittävin yksittäinen uutinen tekijänoikeuksien näkökulmasta saatiin heinäkuun lopussa Saksasta. Münchenin alueoikeus antoi ratkaisun saksalaisen tekijänoikeusjärjestö GEMA:n ja tekoälymusiikkipalvelu Sunon välisessä asiassa ja katsoi, ettei Sunolla ollut oikeutta käyttää tekijänoikeudella suojattua musiikkia mallinsa kouluttamiseen ilman lupaa eikä toisintaa sitä tekoälytuotoksissa.

Ratkaisussa oli huomionarvoista myös se, että saksalainen tuomioistuin arvioi Yhdysvalloissa tapahtuneen koulutuksen sallittavuutta. Generatiivisen tekoälyn koulutusdataa ja tuotoksia tarkasteltiin siis useista tekijänoikeudellisista näkökulmista. Vaikkakin kyseessä on vasta ensimmäisen oikeusaseteen ratkaisu, päätös antaa tärkeän signaalin siitä, mihin suuntaan eurooppalainen oikeuskäytäntö voi olla kehittymässä.

Samaan aikaan komissio on käynnistänyt valmisteluja mahdollisille uusille aloitteille. Tekijänoikeuksiin ja tekoälyyn liittyvän uuden sääntelyn tarvetta selvittävä julkinen kuuleminen on käynnistymässä syksyllä. Lisäksi tulossa on komission toimeksiannosta tehtävä taloudellisiin vaikutuksiin painottuva tutkimus generatiiviseen tekoälyyn, luoviin aloihin ja oikeudenhaltijoiden asemaan liittyen. Heinäkuussa komissio avasi kuulemisen kulttuuri- ja luovien alojen tulevasta tekoälystrategiasta. Esillä ovat muun muassa tekijänoikeudet, luovan työn taloudellinen asema, luvaton sisältöjen käyttö sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden säilyttäminen.

Myös teknisemmät näkökulmat näkyvät selvityksissä: komissio on julkaissut TDM-opt-out -ratkaisujen toteutettavuutta koskevan selvityksen. Nämä ovat mekanismeja, joilla oikeudenomistajat voivat ilmoittaa, ettei heidän sisältöään saa käyttää tekoälyn kouluttamiseen. EU:n teollisoikeuksien virasto EUIPO käynnistää oman kirja-alaan liittyvän pilottihankkeensa mahdollisen rekisterin toteuttamisesta.

Euroopassa rakennetaan seuraavaa vaihetta tekoälyn sääntelyssä

Paljon on siis meneillään ja EU:n tekoälyasetuksen sääntely ja sen läpinäkyvyyssäännöt ovat vasta alkua. Varsinaiset suuret kysymykset liittyvät siihen, millä ehdoilla luovia sisältöjä saa käyttää, miten lisensointi käytännössä saadaan toimimaan ja miten luovan työn tekijät saavat osuutensa tekoälyn synnyttämästä arvosta.

GESAC ja Teosto jatkavat vaikuttamistyötä generatiivisen tekoälyn ja tekijänoikeuksien välistä suhdetta selventävän sääntelykokonaisuuden aikaansaamiseksi. Tässä keskustelussa merkittävänä elementtinä ovat korvauskysymykset, jotka liittyvät suojattuun sisältöön perustuvien tekoälyn tuotosten hyödyntämiseen eri yhteyksissä.

Mielenkiintoista on nähdä, kuinka paljon viimeaikaiset ratkaisut lopulta vaikuttavat komission tuleviin linjauksiin. Seuraavien kuukausien aikana saamme todennäköisesti ensimmäisiä viitteitä siitä, onko Eurooppa rakentamassa mallia, jossa tekoälyn kehittäminen perustuu aidosti läpinäkyvyyteen, lisensointiin ja oikeudenmukaiseen korvaukseen tekijöille suojatun aineiston hyödyntämisestä koko tekoälyn arvoketjussa. Luovien alojen tulevaisuuden kannalta kyse ei ole pienestä yksityiskohdasta, vaan koko eurooppalaisen luovan ekosysteemin kestävyydestä.