Puolueet vastasivat: miten suomalaisen musiikin tulevaisuus turvataan?
Musiikin tulevaisuus tarvitsee pitkäjänteistä rahoitusta, kasvun mahdollisuuksia ja tekijöiden oikeuksien puolustamista. Musiikin luovan alkutuotannon vaalistartissa Musiikkitalossa 11.11.2026 puolueita yhdisti halu puolustaa tekijänoikeutta ja uudistaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Kulttuurin rahoituksessa näkemykset erkanivat.
Miten Suomessa voi tehdä musiikkia ja menestyä sillä myös tulevaisuudessa? Musiikkitalon terassilämpiössä järjestetyssä musiikin luovan alkutuotannon vaalistartissa kysymystä käsiteltiin neljän teeman kautta: rahoituksen, elinkeinopolitiikan, tekijänoikeuksien ja sosiaaliturvan. Näihin Musiikin luova alkutuotanto eli Teosto, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikkikustantajat ja Suomen Musiikintekijät hakevat ratkaisuja vaalikaudelle 2027–31.

Tilaisuuden juontanut musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontapäällikkö Iiris Suomela muistutti, että kyse on koko Suomen hyvinvoinnista. Menestyvä musiikkiala rakentaa paitsi taloutta, myös käsitystä Suomesta ja suomalaisuudesta.
”Kulttuuri vahvistaa hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja koko Suomen kasvua”, Suomela kiteytti.
Paneelissa tavoitteita kommentoivat kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi, SDP:n varapuheenjohtaja Pinja Perholehto, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Miko Bergbom, vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö ja vasemmistoliiton kansanedustaja Jessi Jokelainen. Puheenvuoroissa nousi esiin sekä yhteisiä päämääriä että eroja siinä, millaisin päätöksin musiikin toimintaedellytyksiä pitäisi vahvistaa.
Kulttuurin prosenttitavoite jakaa puolueita, yksityisen kopioinnin hyvitys yhdistää

Rahoituskeskustelun ytimessä oli ennakoitavuus. Musiikin luova alkutuotanto esittää monivuotisia rahoitussuunnitelmia ja pitkän aikavälin ohjelmaa, jolla kulttuuribudjetti nostetaan yhteen prosenttiin valtion budjetista. Myös yksityisen kopioinnin hyvitystä ehdotetaan uudistettavaksi.
Tavoitteen esitellyt Suomen Säveltäjien puheenjohtaja Osmo Tapio Räihälä painotti, että kulttuuripolitiikan on ulotuttava vaalikausien ja hallinnonalojen yli.
”Meidän tulee noudattaa kulttuuripoliittisen selonteon ja luovan alan kasvustrategian tavoitteita. Samalla nykivästä leikkauspolitiikasta tulee luopua. On selvää, että kulttuurilta leikkaamalla menetetyt tuotot ovat suurempia kuin saavutetut säästöt.”

Saara Hyrkkö kertoi vihreiden puolustavan kulttuurin rahoitusta, koska se on järkevää niin demokratian, kriisinkestävyyden kuin taloudenkin kannalta.
”Se, millä tavalla taloutta tasapainotetaan, on arvovalinta. Kulttuurin rahat ovat mittakaavaltaan sen verran pieniä, että vaikutus valtiontalouteen on minimaalinen mutta vaikutukset kulttuurin kenttään ovat merkittäviä.”
Yhden prosentin tavoitteen jakoivat vihreiden lisäksi SDP ja vasemmistoliitto. Perussuomalaisten Miko Bergbom sen sijaan korosti julkisen talouden sopeutuspaineita.
”En pysty lupaamaan, etteikö kulttuuriin tulisi leikkauksia. Kulttuurin rahoitus on sidottu siihen, mikä on julkisen talouden tilanne. Jos meillä on vahva julkinen talous, on varaa satsata myös kulttuuriin.”

Kokoomuksen Marko Kilpi nosti Bergbomin tavoin kulttuurin edelleen mahdolliseksi säästökohteeksi. Myöskään Ylen rahoitusta eivät Bergbom tai Kilpi varauksetta puolustaneet.
”Selvää on, että kaikkia sektoreita pitää ensi kaudella pystyä tarkastelemaan.”
Yhdessä rahoituskysymyksessä rintama oli yhtenäinen: kaikki viisi panelistia näyttivät vihreää lappua yksityisen kopioinnin hyvityksen uudistamiselle markkinarahoitteiseksi muiden EU-maiden mallien mukaisesti. Tämä olisikin valtion budjetin kannalta useiden miljoonien säästötoimi.
Musiikki on elinkeino, joka luo kasvua

Rahoituksen rinnalla keskusteltiin siitä, tunnistaako suomalainen elinkeinopolitiikka musiikkialan kasvumahdollisuudet. Tulevan yritysrahoituksen pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin aineettomien oikeuksien arvo sekä luovalle alalle ominainen verkostomainen toimintatapa. Tavoitteisiin kuuluu lisäksi kulttuuriviennin vahvistaminen, kulttuurituotteiden arvonlisäveron palauttaminen 10 prosenttiin ja tekijänoikeustulojen verotuksen uudistaminen.
Suomen Musiikkikustantajien puheenjohtaja Riku Salomaa nosti esiin alan tärkeimmän pääoman: tekijänoikeuden. Se skaalautuu moninkertaisesti ja tuottaa vielä 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeenkin. Avustusten lisäksi tarvitaan esimerkiksi lainoja, joiden vakuutena aineettomat oikeudet voisivat toimia.
”Musiikkiin ja kulttuuriin sijoitettu euro tuottaa moninkertaisesti. Tämä ei ole tukipolitiikkaa vaan kasvupolitiikkaa.”

Arvonlisäveron alentaminen jakoi panelisteja, mutta yritystukien uudistamiseen suhtauduttiin myönteisesti yli puoluerajojen. Perussuomalaisten Miko Bergbom piti perusteltuna, että yritystukien kriteereissä huomioitaisiin paremmin musiikki ja luovat alat.
”Olen valmis näitä toimia edistämään seuraavalla hallituskaudella”, Bergbom lupasi.
Hyrkkö arvosteli sitä, etteivät rahoitusvälineet tunnista alan ominaispiirteitä. Hän ohjaisi ympäristölle haitallisten toimien tukia luoville aloille. Samoin Pinja Perholehto kritisoi nykyisten yritystukien säilyttävää luonnetta sen sijaan, että ne vauhdittaisivat uutta kasvua.
Vasemmistoliiton Jokelainen huomautti, että luovien alojen potentiaalia ei tunnisteta myöskään viennissä. Yksi esimerkki tästä on Music Finlandin rahoituksen poistaminen kokonaan työ- ja elinkeinoministeriön budjetista.
”Kun keskustellaan viennistä, ajatellaan aina vientialojen olevan vain teollisuutta. Kyllä vienti on paljon myös kulttuuria, ennen kaikkea musiikkia.”
Rahoitusinstrumenteista kokoomuksen Kilpi ihmetteli, miksi Business Finlandin toiminnassa ei tunnisteta riittävästi kulttuurialan lainalaisuuksia. Hän uskoi, että pienilläkin muutoksilla saataisiin toimivampia ratkaisuja.
”Miksi meillä ei vieläkään tunnisteta alaa oikeaksi elinkeinoksi, vaan sitä pidetään harrastustoimintana. Tunnetaanko Business Finlandissa lainkaan kulttuurialan bisnestä?”
Tekoälylle tarvitaan pelisäännöt – ja keinot valvoa niitä

Kolmas vaaliteema koski tekijänoikeuksia. Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen muistutti, että luovien alojen arvonluonti edellyttää tehokasta tekijänoikeussuojaa. Tavoitteena on, että teosten käyttö tekoälypalveluissa perustuu lupaan, läpinäkyvyyteen ja asianmukaiseen korvaukseen.
”Tarvitaan parempaa läpinäkyvyyttä, sillä tällä hetkellä kielimallit on kehitetty täysin ilman lupaa ja ilmaiseksi. Lisäksi tarvitaan sääntelykehikko, jotta voidaan saada aikaan markkinaratkaisuja. Tämä vaatii myös uutta eurooppalaista lainsäädäntöä.”
Lisäksi tavoitteisiin kuuluvat tehokas valvonta, riittävä tiedonsaanti ja tutkintakeinot tekijänoikeusrikosten torjumiseksi.
Panelistit olivat yksimielisiä tarpeesta suojata suomalaista kulttuuria tekoälyn vaikutuksilta. Painotukset erosivat siinä, tarvitaanko ennemmin uutta sääntelyä vai nykyisten sääntöjen tehokkaampaa toimeenpanoa.

Vasemmistoliiton Jessi Jokelainen toivoi seuraavalle hallituskaudelle selkeämpiä pelisääntöjä.
”Tällä hetkellä kaikkialta tulee se sama viesti, että pelikenttä on aivan levällään. Meillä ei ole mitään sääntelyä, joka rajoittaisi holtitonta tekoälykenttää ja pääomien kasautumista isoille teknologiayrityksille. Pahaat välineet puuttumiseen löytyvät EU-tasolta.”
Pinja Perholehto muistutti, että sääntelyä on jo olemassa, esimerkiksi EU:n tekoälyasetus. Hänen mukaansa keskeinen kysymys on, miten sääntöjä noudatetaan ja valvotaan.
”Pitäisi kyetä varmistamaan, että läpinäkyvyys toteutuu, että alustat todella raportoivat avoimesti käyttämistään aineistoista. Tämä on myös kehittyvän lisensoinnin edellytys.”
Kokoomuksen Kilpi painotti tekijänoikeusrikosten tehokasta tutkintaa ja kannatti rangaistusasteikkojen nostamista.
”Pitää ymmärtää, mikä on tekijänoikeuden merkitys. Jos sitä ei ymmärretä, seuraukset ovat tuhoisia.”
Myös Bergbom halusi estää Suomen muodostumisen tekijänoikeusrikollisuuden turvasatamaksi ja lupasi viedä viestiä puolueensa kriminaalipoliittiseen ohjelmaan. Hyrkkö puolestaan kannusti päättäjiä toimimaan rohkeammin suhteessa suuriin teknologiayhtiöihin.
”Meidän ei pitäisi ujostella digijättien ja alustojen sääntelyssä. Kyllä meillä on varaa laittaa teknologiayhtiöt kuriin.”
Oikeudenmukainen sosiaaliturva myös luovan työn tekijöille

Lopuksi huomio siirtyi musiikintekijöiden arkeen. Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Pauliina Lerche kuvasi työttömyysturvan ulkopuolelle jäävien tilannetta. Hänellä on itsellään pitkä kokemus sekä yrittäjyydestä että freelancerina toimimisesta. Tavoitteena on taata kaikille yhdenvertainen pääsy työttömyysturvan piiriin.
”Kaiken työn pitää olla kannattavaa ja pitää varmistaa, että ihmisten omaan sanaan luotetaan, kun heidän tilannettaan arvioidaan”, Lerche vetosi.
Tulevalla vaalikaudella tavoitteena on purkaa kannustinloukkuja, palauttaa suojaosat ja perustaa esimerkiksi yrittäjien YEL-maksut todellisiin tuloihin.
Kaikki panelistit kannattivat suojaosien palauttamista ja yrittäjien sosiaaliturvan parantamista. Yksimielisiä oltiin myös siitä, että yrittäjän työttömyysturvan saamisen pitäisi olla mahdollista ilman koko yritystoiminnan alasajoa.

SDP:n Pinja Perholehto kertoi puolueen kannattaneen jo pitkään yhdistelmävakuutuksen tyyppisiä ratkaisuja, joissa eri työn tekemisen muodot voi yhdistää joustavasti.
”Sosiaaliturvaa pitää kerryttää kaiken sen työn, mitä teet.”
Vasemmistoliitto ja vihreät tarjosivat ratkaisuksi perustuloa. Hyrkkö muistutti, ettei epätyypillinen työ koske enää vain luovia aloja ja siksi tarvitaan kattavia ratkaisuja. Jokelainen peräänkuulutti myös ennakoitavuutta ja viranomaistulkintojen selkeyttämistä.
”On rakennettava järjestelmä niin, että se ei rankaise ihmistä taiteen tekemisen poukkoilevasta luonteesta. Pitää myös varmistaa, että arviointia tekevillä KEHA-keskuksilla säännöt eivät olisi niin tulkinnanvaraisia.”
Miko Bergbom myönsi, että yrittäjien sosiaaliturva on jäänyt jälkeen työelämän kehityksestä ja nosti sen isoksi kysymykseksi seuraavalle hallituskaudelle.
”Todellisiin ansioihin perustuva YEL-maksu on aivan olennainen asia. Eikä pitäisi olla tällaisia takaisinperintöjä, joissa mikä tahansa aktiivinen toiminta vie työttömyysturvan, se on yksilötasolla kohtuutonta.”
Yhteiset tavoitteet odottavat päätöksiä

Vaalistartissa löytyi yhteistä pohjaa yksityisen kopioinnin hyvityksen uudistamiseen, yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseen ja tekijöiden oikeuksien puolustamiseen. Yritysrahoituksessakin tunnistettiin muutostarpeita. Kulttuurin rahoituksen tasosta ja tekoälysääntelyn keinoista puolueilla oli kuitenkin erilaisia painotuksia.
Pinja Perholehto palasi paneelin lopussa siihen, miksi musiikin tulevaisuutta koskevia ratkaisuja tarvitaan.
”Tekoäly ei voi koskaan korvata ihmisiä, taiteentekijöitä ja livekohtaamisia. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että sääntelykehikko ja päätösten toimeenpano ovat kunnossa.”
Teosto, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikkikustantajat ja Suomen Musiikintekijät jatkavat vaikuttamista kohti kevään 2027 eduskuntavaaleja. Tavoitteena on, että suomalaisen musiikin tulevaisuus näkyy niin puolueiden vaaliohjelmissa kuin seuraavassa hallitusohjelmassa.
Tilaa TeoStory-uutiskirje
Haluatko tiedon uusista TeoStory-artikkeleista sähköpostiisi? Tilaa TeoStory-uutiskirje, niin saat kuukausittain koosteen uusista jutuistamme!