Teemu Brunila ja Riku Salomaa: ”Musiikkivienti kasvaa, mutta mittakaava voisi olla vielä suurempi”
Teosviennin ammattilaiset Teemu Brunila ja Riku Salomaa uskovat suomalaisten musiikintekijöiden potentiaaliin maailmalla. Musiikkialan luova alkutuotanto (Teosto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat ja Suomen Säveltäjät) toivoo kansainväliseen musiikkivientiin panostamista tulevalla hallituskaudella.
Vuonna 2025 Etelä-Korealainen popyhtye Hearts2Hearts julkaisi singlen Style (säv. Mike Daley, Sara Forsberg, Adrian Mackinnon, Mitchell Owens, san. KENZIE) jonka kirjoittajatiimiin kuului myös suomalainen Sara Forsberg. Kappale on kerännyt tähän mennessä lähes 300 miljoonaa striimausta.
”Suomessa hyvin harva kappale kerää yli kymmenen miljoonaa striimiä ja kultalevyn raja singleille on kolme miljoonaa. Saran kirjoittaman biisin kuuntelijamäärä vastaa näin ollen sataa suomalaista kultalevyä”, Nordic Music Partnersin perustajajäsen, musiikin tekijä Teemu Brunila kuvailee.
Sara Forsberg on yksi kansainvälistä uraa luovista biisintekijöistä, joiden työtä Brunilan perustama kustannusyhtiö Nordic Music Partners tukee ja markkinoi. Brunila toimii yrityksessä osakkaana ja mentoroi rosterissa olevia biisintekijöitä. Usein hän myös on mukana kehittämässä kappaleita, kuten esimerkiksi Jurekin kanssa tehty GGUM (säv. & san. Teemu Brunila, Jurek Reunamäki, YEONJUN, Jesse Thomas, TIMMS, Benji Bae, Ryan Curtis) jonka esittäjänä toimi YEONJUN – K-pop-tähti hänkin. Striimejä on lähes 360 miljoonaa, ja kappale on lisensoitu Fortnite-peliin.
Nordic Music Partnersin eli NMP:n toimitusjohtaja Riku Salomaa toteaa, että mahdollisuus tällaisiin kuuntelijamääriin antaa hyvin selvät perusteet panostaa teosvientiin.
”Kyseessä on bisnes, johon kannattaa investoida ja ottaa riskejäkin. Skaalautuvuus on periaatteessa rajaton”, Salomaa toteaa.
Skaalautuvuudella hän tarkoittaa kasvun mahdollisuuksia.
Luovat alat tarjoavat mahdollisuuden viennin kehittämiseen ja talouskasvuun, joka ei perustu luonnonvarojen kuluttamiseen. Luovien alojen saaminen Suomen elinkeinopolitiikan ytimeen onkin yksi musiikkialan järjestöjen yhteisistä tavoitteista tulevalle vaalikaudelle.
Riku Salomaa toteaa, että NMP:n toiminta perustuu täysin tekijänoikeuksista saataviin tuloihin eli aineettomiin oikeuksiin.
”Saamme tuottoa esityskorvauksista, tallennuskorvauksista ja synkronointikorvauksista, kun kustantamaamme musiikkia käytetään esimerkiksi elokuvissa, sarjoissa tai mainoksissa”, Salomaa kertoo.
NMP on kustantamo, jonka strateginen valinta on ollut keskittyä täysin kansainväliseen teosvientiin kotimaiden markkinoiden sijaan.
”Kaikki meidän tekijärosterissamme olevat biisintekijät ovat sellaisia, jotka rakentavat kansainvälistä uraa. Jokaisen tekijän kanssa suunnitellaan yksilöllisesti, mille markkinoille kappaleita pyritään viemään. Joku keskittyy jenkkimarkkinoihin ja viettää paljon aikaa Los Angelesissa, toiset taas keskittyvät esimerkiksi K-Poppiin tai Eurooppaan”, Salomaa kertoo.
Musiikkivienti kasvaa nopeasti, mutta tarvitsee tukea kehittyäkseen
Suomen musiikkiviennin arvo on kasvussa. Musiikkiviennin arvo oli vuonna 2025 kokonaisuudessaan 156,2 miljoonaa euroa, neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Nopeinta kasvu oli biisiviennissä: ulkomailta tilitettiin tekijänoikeustuloja 12 prosenttia edellisvuotta enemmän.
”Musiikkiviennin käyrä osoittaa jyrkästi ylöspäin, eli suunta on oikea. Matka on kuitenkin pahasti kesken: mittakaavan pitäisi olla selkeästi suurempi”, Salomaa toteaa.
Teemu Brunila nostaa esiin Etelä-Korean esimerkkinä siitä, millainen merkitys valtion tuella voi olla viihdeteollisuuden menestykselle. Maan kulttuurivienti oli hyvin pientä ennen kuin tehtiin poliittinen päätös satsata toden teolla aineettoman arvon kasvattamiseen. Musiikkia, elokuva- ja televisiotuotantoja ja muuta kulttuuria ryhdyttiin tukemaan merkittävästi enemmän.
”Tämän seurauksena, vastoin kaikkien odotuksia, Etelä-Koreasta on tullut yksi kansainvälisen viihdeteollisuuden merkittävimmistä tuottajista. K-Pop-artistit ovat maailman kuunnelluimpia, Etelä-Korealaiset elokuvat voittavat Oscar-palkintoja ja sarjat kuten Squid Game ovat suuria hittejä”, Brunila selittää.
Yksi kansainvälisen kustannustoiminnan haaste on pienet liikevaihdot suhteessa isoihin investointitarpeisiin. Kustantajat keräävät yleensä Spotifyn tilityksistä teoskorvauksista noin 15 prosenttia, kun esimerkiksi levy-yhtiöt saavat 50 prosenttia julkaisujensa tilityksistä.
”Jos halutaan panostaa esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoihin, on tärkeää olla paikan päällä ja tavata ihmisiä. Tämä kaikki tietenkin maksaa”, Salomaa toteaa.
Musiikkialan järjestöt esittävät investointien helpottamiseksi muun muassa sitä, että Business Finlandin yritystukien kriteereitä ja tulkintaa kehitetään niin, että ne palvelevat paremmin luovan alan yrityksiä. Yritystukia ja -lainoja arvioitaessa täytyy ymmärtää myös aineettomaan arvoon ja verkostomaiseen työskentelyyn keskittyvää toimintaa.
Kansainvälisillä markkinoilla testataan, mihin laulunkirjoittajan taidot riittävät
Teemu Brunila toteaa, että vaikka tarvitaan musiikkivientiä tukevia rakenteita ja rahoitusta, niistä ei ole mitään hyötyä, mikäli potentiaalisia ja motivoituneita tekijöitä ei löydy.
”Musiikin perusopetuksella on tässä tärkeä rooli. Oman musiikin luomista tulisi opettaa jo varhaisessa vaiheessa ja oppilaiden yksilöllisiä lahjoja tulisi tunnistaa ja tukea. Itselleni peruskoulun musiikinopettajalla oli valtava merkitys: en tule taiteilijaperheestä, ja opin kitaran perussoinnut koulussa. Opettaja sanoi minulle uskovansa, että musiikilla tulee olemaan merkittävä rooli elämässäni. Ja tässä ollaan”, Brunila kertoo.
Brunila ja Salomaa toteavat, että oppilaitosten lisäksi esimerkiksi Teosto ja muut musiikkialan järjestöt tekevät tärkeää työtä ammattimaisesta biisikirjoittamisesta kiinnostuneiden tukemisessa esimerkiksi Top 20 Future Hitmakers -kursseilla.
”Jos ei synny tekijöitä, jotka osaavat tehdä hittimusiikkia jollain globaalilla valtakielellä, niin ei rakenteista ole mitään iloa. Meiltä puuttuu englanninkielisen musiikintekemisen traditio ja sen tukeminen. Jos kaikille artisteille sanotaan, että musiikkia pitää tehdä suomeksi, miten voimme menestyä maailmalla?”, Brunila toteaa.
”Englannin lisäksi esimerkiksi espanjan tai ranskan taidosta voi olla paljon hyötyä kansainvälisillä musiikkimarkkinoilla.”
Brunilalla on tästä henkilökohtaista kokemusta. Kun hänen yhtyeensä The Crash aloitteli uraansa 1990-luvulla, levy-yhtiöt totesivat hakevansa vain suomenkielistä musiikkia. Julkaisijoiden kiinnostus heräsi vasta aktiivisen radiosoiton jälkeen. The Crashin levyt päätyivät myymään kultaa, ja bändi keikkaili aktiivisesti ulkomailla.
The Crash -yhtyeen kansainvälistymisen yhteydessä Brunila huomasi tekijänoikeuskorvauksien maksuun liittyvän ongelman. Yksi musiikkialan järjestöjen tavoitteista on ollut muuttaa tekijänoikeustulojen verotuksen sääntelyä niin, että tekijät voisivat joustavammin päättää, haluavatko he vastaanottaa tekijänoikeuskorvauksensa henkilökohtaisena tulona vai ohjata nämä yhtiönsä tuloiksi. Henkilökohtaisena tulona tekijänoikeuksien tuotoista maksetaan tuloveroja, kun taas yhtiöissä tekijänoikeustuottoja voitaisiin käyttää kulujen kattamiseen ja tulevaisuuteen investoimiseen.
”Oma kustannusyhtiöni investoi Crashin kansainväliseen toimintaan. Jouduin lainoittamaan yhtiötä henkilökohtaisilla tekijänoikeustuloillani, sillä kustantamoni sai vain pienen osuuden Teoston tilityksistä. Olimme saamassa Yhdysvalloista levytyssopimuksen, ja käytimme paljon rahaa esimerkiksi showcase-keikkoihin ja työlupiin. Yhtäkkiä kirjanpitäjä huomautti, että yhtiö on vaarassa mennä selvitystilaan, sillä vierasta pääomaa oli liian paljon”, Brunila selittää.
The Crash lopetti toimintansa vuonna 2009, ja Brunila on keskittynyt kirjoittamaan musiikkia muille artisteille. Hänen tekemänsä kappaleet ovat saaneet kotimaassa suuren suosion muun muassa Jenni Vartiaisen ja JVG:n esittäminä. Kansainvälisistä artisteista hänen kappaleitaan ovat julkaisseet maailmanluokan tähdet kuten David Guetta,Tiësto, Jason Derulo ja Kylie Minogue. Minoguen vuonna 2020 julkaisemalla Disco-albumilla oli mukana peräti kolme Brunilan kirjoittamaa kappaletta, joista Real Groove -nimisellä (säv. & san. Teemu Brunila, Kylie Minogue, Alina Garpestad Peck, Nico Stadi) vieraili myös Dua Lipa.
”Kansainvälinen kilpailu on kovaa, ja menestyminen vaatii paljon työtä. Siinä kokeillaan siipiä ja testataan, mihin sinusta todella on”, Brunila toteaa.
Musiikin luovan alkutuotannon toimijat – Teosto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat – esittävät seuraavalle hallituskaudelle neljä tavoitetta, joilla turvataan kotimaisen musiikin menestys myös tulevaisuudessa.
1. Rahoitus kuntoon
Taiteen ja kulttuurin rahoitus tulee nostaa pitkällä aikavälillä yhteen prosenttiin valtion budjetista. Ennakoitavuutta parannetaan monivuotisilla rahoitussuunnitelmilla. Vahvistetaan valtionosuuksia saavien toimijoiden yhteistyötä vapaan taiteen kentän kanssa, panostaen etenkin kotimaiseen uuteen musiikkiin. Lisäksi yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä tulee uudistaa EU-lainsäädännön mukaiseksi.
2. Kasvua kulttuurista
Luovat alat ovat yksi keskeisimmistä kasvua ja hyvinvointia luovista toimialoista. Tekijänoikeudet ovat aineetonta pääomaa, joka voi kasvaa rajattomasti. Tämä vaatii luovien alojen erityispiirteiden huomiointia ja investointeja. Luovan alan yritystuen kriteereitä Business Finlandissa tulee uudistaa, ja kulttuurivientiin panostaa. Kotimaista kulttuurin kulutusta vauhditetaan palauttamalla kulttuurituotteiden arvonlisävero takaisin 10 prosenttiin.
3. Tekijänoikeudet ja tekoäly
Tekoälyn nopea kehitys haastaa tekijänoikeuksien toteutumisen perustavanlaatuisesti. Teoksia ei tule käyttää jatkossakaan ilman tekijän lupaa ja asianmukaista korvausta, ja tämä koskee myös tekoälypohjaisia palveluita. Tulevalta hallitukselta vaaditaan vahvaa tekijänoikeuksien suojelua ja resursseja sääntelyn valvontaan.
4. Luovan alan turvaverkot
Luovan työn tekijöiden toimeentulo koostuu tyypillisesti useista, epäsäännöllisistä lähteistä. Sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa siten, että se kohtelee yhdenvertaisesti myös itsensä työllistäjiä. Työttömyysturvan suojaosat on palautettava, ja työn tekemisen pitää olla aina kannattavaa. Ammattitaidon kehittäminen työttömyysjakson aikana ei saa johtaa tukien menettämiseen. Tekijänoikeustulot ja apurahat tulee huomioida oikeudenmukaisesti.
