Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Kaisa Huikuri
Kuvat: Shutterstock ja järjestöt Koda, Siae, Sacem, Buma/Stemra

Miten tekijänoikeuslain uudistus etenee eri maissa?

EU:n uutta tekijänoikeusdirektiiviä on viime kuukaudet työstetty kansalliseen lainsäädäntöön ympäri Eurooppaa. Kysyimme neljästä maasta, millaiset tunnelmat ovat nyt, ja miten lain valmistelu on linjassa direktiivin päämäärien kanssa. “Tunnelma on helpottunut”, toteaa Robbert Baruch tekijänoikeusjärjestö Buma/Stemrasta Alankomaista.

Tekijänoikeusdirektiivi on laaja lainsäädännöllinen paketti, jonka työstäminen EU:ssa synnytti valtaisan määrän keskustelua ja lobbausta. Musiikin oikeudenhaltijoiden näkökulmasta erityisen kiinnostava on direktiivin 17. artikla, jossa käsitellään alustapalveluita ja miten ne voivat jatkossa hyödyntää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, kuten musiikkia, liiketoiminnassaan.

Jäsenmailla on ollut kesästä 2019 alkaen kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Suomessa lakimuutokset ovat olleet opetus- ja kulttuuriministeriössä työn alla keväästä 2019 lähtien. Lausunnolle ne ovat tulossa vielä tämän vuoden puolella ja eduskunnalle laki aiotaan antaa kevätistuntokauden alkupuolella. Samassa tilanteessa ollaan Tanskassa, joka aikoo saada lain hyväksyttyä määräaikaan, kesään 2021 mennessä.

Pidemmällä ollaan jo Ranskassa, Italiassa ja Alankomaissa, jossa lakiluonnos on valmis ja parhaillaan käsittelyssä. Ranskassa artikla 15 on jo toimeenpantu lehtikustantajien osalta ja loputkin on tarkoitus saada osaksi lainsäädäntöä vuoden loppuun mennessä. Alankomaissa keskustelut parlamentissa ovat olleet käynnissä tämän syksyn aikana.

Haastattelimme kollegoitamme neljässä eri maassa ja otimme selvää, miten valmistelu on edennyt.

”Olemme pyrkineet samoihin suuntiin lain hyväksymiseksi”

Tekijänoikeusdirektiivin tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden harmonisointi. Mahdolliset kansalliset poikkeamat direktiiviin istuvatkin huonosti yhteen tämän tavoitteen kanssa ja voivat päinvastoin lisätä sääntelyn ja sisämarkkinoiden pirstaloitumista.

Tekijänoikeusjärjestöjen tavoitteena on ollut saada direktiivin sanamuodot kansalliseen lakeihin mahdollisimman suoraan. Alankomaissa tavoite on onnistunut varsin hyvin.

Robbert Baruch, Buma/Stemra, Alankomaat

“Hallituksen esitys on hyvin lähellä direktiivitekstiä. Täytäntöönpanosta keskustellaan parhaillaan parlamentissa, ja on jopa ehdotettu, että esitys ns. kumileimataan eli ei järjestettäisi lainkaan täysistuntokeskustelua vaan hyväksyttäisiin ehdotus sellaisenaan”, sanoo tekijänoikeusjärjestö Buma/Stemran yhteiskuntasuhteista vastaava Robbert Baruch.

Ranskan tekijänoikeusjärjestö SACEMin pääsihteeri David El Sayegh kertoo, että myös Ranskan hallitus ymmärtää direktiivin pääperiaatteet melko hyvin. ”Olemme pyrkineet hallituksen kanssa samoihin suuntiin lain hyväksymiseksi. Joitakin periaatteita tietysti sovitetaan kansallisen lainsäädäntöömme sopiviksi, mutta kokonaisuutena musiikin ekosysteemi ja tekijänoikeusjärjestöjen toiminta otetaan huomioon tyydyttävällä tavalla.”

Myös Italiassa edetään lähikuukausina nopeasti, kertoo SIAE:n toimitusjohtaja Gaetano Blandini. Hallituksella on valtuus antaa täytäntöönpanoasetus ja täytäntöönpano tulee tapahtumaan nopeasti.

“Ministeriössä ymmärretään, että artiklat 15 ja 17 ovat avainasemassa siinä, että oikeudenmukaisuus toteutuu myös digitaalisissa ympäristöissä. Olemme osallistuneet aktiivisesti työhön saadaksemme päätöksentekijät tietoiseksi lain asianmukaisen toimeenpanon tärkeydestä ja että laki heijastaisi direktiivin sanamuotoa.”

Alustapalveluiden vastuut askarruttavat

Suomessa keskustelua tekijänoikeuslain teemoista käytiin viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämissä työpajoissa, mutta merkittäviä kiistakapuloita ei toistaiseksi ole noussut esille.

Ranskassa puolestaan on keskusteltu ns. best efforts -kysymyksestä, joka viittaa alustapalvelun vastuuseen suojata tekijänoikeuksia aktiivisesti. Direktiivin mukaan alustan pitää pystyä osoittamaan, että se on aidosti pyrkinyt solmimaan sopimuksen tekijöiden tai näitä edustavien järjestöjen kanssa. Olennaista on myös pyrkimys siihen, ettei alustalla julkaista luvatonta sisältöä ja jos julkaistaan, se poistetaan sieltä ja huolehditaan, ettei sitä ladata alustalle uudelleen. Näiden vastuiden täyttyminen pitäisi myös pystyä näyttämään toteen.

”Best efforts” -teemaa koskeva kysymys ja oikeussuojamekanismi ovat olleet keskustelun pääaiheita. Nämä liittyvät siihen, että direktiivin myötä sisältöjen luojat saisivat työstään parempia tuloja”, sanoo David El Sayegh.

Alankomaissa ministeriö suhtautui direktiiviin alkuun kriittisesti mutta aloitti lakimuutosten laatimisen ripeästi eurooppalaisen keskustelun yhä jatkuessa.

“Kritiikkiä synnytti kysymys sisällön suodatuksesta ja se, että direktiivin epäselvyydet tulevat ratkaistua vasta oikeuskäytännössä. Valmistelun aikana esitettiin yleisiä kysymyksiä lain tarpeellisuudesta ja soveltamisalasta. Mutta parlamentaarinen keskustelu etenee toistaiseksi melko sujuvasti”, kuvailee Robbert Baruch.

Gaetano Blandini, SIAEM, Italia

Italiassa keskustelua on käyty varsin laajasti, kertoo Gaetano Blandini.
”Julkisessa keskustelussa kiinnostus kohdistuu toisaalta lehtien kustantajien oikeuksiin ja toisaalta sisältöjä jakavien alustojen velvollisuuksiin. Musiikki on sisältönä tietysti alustojen keskiössä, mutta haluan korostaa, että järjestömme SIAE on sitoutunut parantamaan myös audiovisuaalisten teosten sekä kuvataiteen ja valokuvien suojaa.”

Tanskassa voimakasta keskustelua aiheutti syksyllä syntynyt konflikti sopimusneuvotteluissa YouTuben kanssa, joka linkittyi tekijänoikeuslain teemoihin. Tässä tanskalainen tekijänoikeusjärjestö Koda sai laajan poliittisen tuen.

Kaspar Lindhardt, Koda, Tanska

”Kulttuuriministeri antoi tukensa tekijänoikeuksien haltijoille, samaten hän on ilmaissut tukensa myös tekijänoikeusdirektiivin 17 artiklan täytäntöönpanon osalta”, kiittää lakiasiainjohtaja Kaspar Lindhardt Kodasta.

Helpotusta, toiveikkuutta,  jännitystä 

Haastattelemissamme maissa lain täytäntöönpano on lähellä viimeistä vaihetta. Taustalla on pitkä taival: direktiiviä käsiteltiin EU:n toimielimissä vuosia, mepit kohtasivat runsaasti lobbausta ja direktiivin tekstiä muotoiltiin useaan otteeseen. Alustapalveluiden omistajuuksissa on ehtinyt tapahtua muutoksia, ja vihapuhe sekä vaaleihin vaikuttaminen ovat nousseet kansainväliseen keskusteluun.

Millaisin mielin eri maissa ollaan nyt?

“Kuvaisin tunnelmaa sanalla helpotus. Julkinen keskustelu direktiivin artiklasta 17 oli kovaa, emmekä olisi halunneet nähdä vastaavaa keskustelua enää kansallisella tasolla. Alankomaiden hallitus teki hyvää työtä ja kuunteli eri sidosryhmiä kattavasti, toteaa Robbert Baruch Alankomaiden tilanteesta.

Ranskassa puolestaan direktiivin täytäntöönpano on ollut melkoinen tarina, David El Sayegh sanoo. Heti kun direktiivi hyväksyttiin huhtikuussa 2019, saatettiin lehtien kustantajien oikeuksia koskeva artikla 15 osaksi lainsäädäntöä. Google ei kuitenkaan suostunut soveltamaan lakia, mikä johti oikeuskiistaan lehtikustantajien kanssa. Asialle saatiin päätös vasta tässä kuussa, kun muutoksenhakutuomioistuin vahvisti direktiivin periaatteen sanomalla, että Googlen on neuvoteltava lehdistön kustantajien kanssa lisenssimaksuista.

David El Sayegh, SACEM, Ranska

Samanaikaisesti Ranskan hallitus valmisteli suurta audiovisuaalisen alan lakiuudistusta, jonka osana muu tekijänoikeusdirektiivi ja erityisesti sen 17 artikla oli tarkoitus saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Maaliskuun 2020 alun jälkeen hanke keskeytettiin, eikä sitä voitu saattaa loppuun.

”Kuten jokaisessa maassa, jossa on nyt covid-kriisi, prioriteetit ovat muuttuneet. Syyskuussa 2020 hallitus päätti parlamentin hyväksynnällä, että direktiivi pannaan täytäntöön asetuksella. Ranskanssa hallituksella on nyt kuusi kuukautta aikaa saattaa teksti osaksi kansallista lainsäädäntöä, kertoo David El Sayegh.

Italiassa SIAE ja oikeudenhaltijat pitävät edelleen sormia ristissä, sanoo Gaetano Blandini.

”Puheenjohtajamme Mogolin ja useiden tunnettujen jäsenten aktiivisen kampanjan ansiosta SIAE on saavuttanut kahden puolueen tuen tekijänoikeuksien suojan parantamiseksi. Olemme vakuuttuneita siitä, että tämä sitoutuneisuus johtaa tekijöiden odottamaan arvokuilun helpottamiseen.“

Ilmaisulla arvokuilu on direktiivikeskusteluissa sitä ongelmaa, että luovien sisältöjen rahallinen arvo siirtyy digitaalisille alustapalveluille sen sijaan, että se palautuisi sisältöjen alkuperäisille tekijöille (engl. value gap).

Myös Tanskan Kaspar Lindhardt on toiveikas.

”Olemme melko varmoja siitä, että lain täytäntööpano tulee olemaan positiivinen oikeudenhaltijoiden näkökulmasta. Mutta, “it ain’t over till the .. lady sings”, kuten sanonta kuuluu.”

Tai kuten Suomessa sanotaan, ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Päätepiste kesäkuussa 2021

EU:n jäsenmaille on annettu kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi kansallisesti voimaan. Aikaraja umpeutuu 7. kesäkuuta eli Suomessa on tiedossa tiivistahtinen kevät tekijänoikeuslain osalta.

Teoston tavoitteena ovat reilut pelisäännöt digitaaliseen liiketoimintaan, ja että alustapalveluiden on jatkossa neuvoteltava ja maksettava korvauksia, kun ne käyttävät tekijänoikeuksien alaista musiikkia liiketoiminnassaan.

Lisätietoa

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivulla hankesivu:
Tekijänoikeuslain direktiivimuutokset 

Teoston sivuilla:
Mitä kuuluu tekijänoikeusdirektiiville 

Direktiivi uudistaa tekijänoikeuslain 

EU:n tekijänoikeusdirektiivi hyväksytty: parannus sisällöntekijöiden neuvotteluasemaan 

Jaa somessa
Lue lisää
Annathan meille palautetta!

Kehitämme verkkosivujamme ja otamme mielellämme vastaan palautetta. Vastaaminen onnistuu nopeasti!

Evästeet Teoston verkkosivustolla

Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallentuu tietokoneellesi tai muulle laitteellesi ja tallentaa tietoa käynnistäsi Verkkosivustolla. Evästeiden avulla Teosto parantaa palveluidensa käytettävyyttä.

Evästeillä kerättyjä tietoja ei lähtökohtaisesti yhdistetä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin, mutta jotkut evästeillä kerättävät tiedot saattavat olla välillisesti yhdistettävissä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin.

Lue lisää tietosuojalausekkeestamme ja evästeselosteestamme.

Evästekategoriat
Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä verkkosivustomme saatavuuden varmistamiseksi. Ne esimerkiksi lataavat osan verkkosivustomme toiminnoista etukäteen nopeuttaakseen verkkosivuston latautumista. Välttämättömiä evästeitä käytetään myös valitsemiesi asetusten määrittämiseen ja muistamiseen. Voit kieltää välttämättömien evästeiden käytön selainasetuksissasi, mutta huomioithan, etteivät verkkosivuston kaikki toiminnot ja osat sen jälkeen toimi välttämättä kunnolla.
Lisätietoja evästeistä

Analytiikkaevästeet

Käytämme analytiikkaevästeitä kehittääksemme verkkosivustomme toimintaa. Analytiikkaevästeillä kerätään tietoa muun muassa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivustoamme ja miten he navigoivat verkkosivuston eri välilehtien välillä. Tietoja käytetään lähtökohtaisesti anonyymissä muodossa.
Lisätietoa: tietosuojalauseke ja evästeseloste

Toiminnalliset evästeet

Toiminnallisten evästeiden avulla voimme tarjota verkkosivustollamme erilaisia toimintoja, kuten soittolistoja ja reaaliaikaisen chatin. Jos kiellät toiminnallisten evästeiden käytön, osa tai kaikki näistä toiminnoista ei välttämättä toimi oikein.
Lisätietoa evästeistä

Markkinointievästeet

Markkinointievästeet auttavat meitä räätälöimään markkinointia ja tarjoamaan verkkosivustomme käyttäjille tulevaisuudessa yksilöllisempiä palveluita. Keräämme markkinointievästeiden avulla tietoja esimerkiksi käyttäjän käyttäytymisestä ja mieltymyksistä verkkosivustollamme.
Lisätietoa evästeistä

Käytämme sivustolla omia ja kolmannen osapuolten evästeitä sivuston välttämättömiin toimintoihin, analyyseihin ja seurataksemme palveluiden käyttöä sekä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen ja yksilöllisempien palveluiden tarjoamiseksi. Voit hyväksyä kaikki evästeet painamalla ”hyväksy kaikki” tai muokata evästeasetuksia painamalla ”vaihda evästeasetuksia”. Lue lisää evästeistämme.