Teosto pyrkii edistämään tasa-arvoa ja monimuotoisuutta musiikin tekijöiden ja säveltäjien joukossa. Yhtenä strategiamme painopistealueena on huolehtia, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet työskennellä ja pyrkiä musiikkialalle. Meille tämä on keino huolehtia siitä, että pienen kielialueen musiikkikulttuuri on rikasta ja uusiutuvaa tulevaisuudessakin.

Naisten osuus Teoston henkilöasiakkaista oli vuonna 2024 vain 21 prosenttia, mikä on saman verran kuin edellisenä vuonna. Naisten osuus on kehittynyt hitaasti, vaikka uusien asiakkaiden joukossa naisten osuus oli hieman korkeampi, 25,6 prosenttia. Tällä hetkellä emme pysty tilastoimaan muunsukupuolisia asiakkaistamme, mutta vuoden 2024 musiikkialan yhdenvertaisuustutkimuksen mukaan heitä on musiikkialalla noin kolme prosenttia.

Teoston henkilöstössä sukupuolijakauma on sitä vastoin naisvaltainen. Vuonna 2024 Teoston henkilöstöstä 62 % (2023 61,8 %) oli naisia. Johtoryhmässä naisia oli neljä yhdeksästä ja hallituksessa kolme kuudesta. Teostolla on lisäksi erilaisia työryhmiä ja toimikuntia, jotka valmistelevat asioita päätöksentekoon. Niiden jäsenistä naisia oli keskimäärin 38 prosenttia. Huomiota kiinnittää tässä suhteessa sovittelutoimikunta, jonka kaikki kolme jäsentä olivat miehiä. Esimerkiksi sijoitustoimikunnassa ja yhteistyöfoorumissa naisia ja miehiä oli molempia yhtä paljon. Lue lisää toimikunnista ja työryhmistä

Naisten osuus musiikin tekijöille maksettavista korvauksista oli vuonna 2024 vain 15,3 prosenttia (2023 15,5). Myös tämä on säilynyt suhteellisen muuttumattomana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Naisten ansainta oli paras radiossa soitetussa musiikissa, jonka tilityksistä jopa 21,1 prosenttia maksettiin naisille. Sitä vastoin online-alueen (digitaaliset striimaus- ja somealustat) tilityksistä naisten osuus oli vain 12,2 prosenttia.

Naiset myös rekisteröivät kappaleita vähemmän: vuonna 2024 teoston naispuolisilla henkilöasiakkailla oli rekisteröitynä keskimäärin 6,3 teosta per tekijä, kun miehillä vastaava luku oli 8,3. Vuosittain rekisteröidyistä kappaleista 78,5 prosenttia on sellaisia, joissa on pelkkiä miespuolisia tekijöitä.

Teimme useita toimia monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi vuonna 2024. Tästä yksi esimerkki oli keväällä toteutettu laaja yhdenvertaisuuskysely, jonka myötä nostimme alalla esiintyvän syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun julkiseen keskusteluun. Tulosten julkaisun yhteydessä jaoimme laajasti tietoa myös alalla käytössä olevista, yhdenvertaisuutta edistävistä ohjeistuksista ja toimenpiteistä.

Työnantajana olemme allekirjoittaneet yhdenvertaisen musiikkialan teesit ja kirjanneet tasa-arvosuunnitelmaamme toimenpiteet, joilla varmistamme turvallisen ja syrjimättömän työympäristön. Yhdenvertaisuussuunnitelman päivityksen yhteydessä toteutimme vuonna 2024 yhdenvertaisuuskyselyn myös henkilöstöllemme, jonka tulosten pohjalta suunnitelma päivitettiin. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista valvoo yhteistoimintaryhmä, joka tarkastelee tilannetta vuosittain.

eosto toteuttaa erilaisia viestinnällisiä hankkeita varmistaakseen erilaisten musiikinlajien ja tekijäryhmien esiin pääsyä ja arvostusta ja siten suomalaisen musiikin monimuotoisuutta. Haluamme nostaa esiin kaikki ne moninaiset musiikin tekemisen tavat ja tekijäryhmät, joita rikas suomalainen musiikkikulttuuri pitää sisällään. Vuonna 2024 toteutetusta yhdenvertaisuuskyselystä saimme laajalti tietoa erilaisten ryhmien asemasta suomalaisella musiikkialalla.

Vuodesta 2003 lähtien jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimmista taidepalkinnoista, jonka jaamme vuosittain yhdelle tai useammalle kotimaiselle musiikkiteokselle. Haluamme tukea palkinnolla musiikkilajien moninaisuutta ja nostaa musiikin tekijöiden työn yhteiskunnallista arvostusta. Palkinnon avulla annamme tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille. Keväällä 2024 Teosto-palkintona jaettiin 40 000 euron palkintosumma kahden palkinnonsaajan kesken.

Vuodesta 2018 Iskelmä-Gaalassa jakamamme Vuoden Musiikintekijä -palkinnon myönnämme tunnustuksena erityisistä ansioista monipuolisen iskelmämusiikin tekijänä. Vuonna 2024 palkinnon sai Antti ”RZY” Riihimäki.

Musiikkituottajien Emma-Gaalassa toimimme vuoden biisi -kategorian kumppanina tuoden esiin tekijöitä suomalaisten hittibiisien takana. Vuodelta 2024 Vuoden biisi -palkinnon voitti Mirellan esittämä ja Ilon Adlercreutzin, Kim Mannilan ja Emma Johanssonin yhdessä Mirellan kanssa kirjoittama kappale Timanttei.

Musiikin käyttöä av-tuotannoissa esiin nostava ”Vuoden musiikkioivallus” -palkinto jaettiin vuonna 2024 kolmatta kertaa. Palkinnon innovatiivisesta musiikin käytöstä sai Lähiöbotox: African Metal Tour -dokumenttisarja.

Lisäksi jaamme 2000 euron tunnustuspalkinnon esimerkillisestä esitystietojen ilmoittamisesta. Vuonna 2024 palkinto myönnettiin Heidi Pakariselle.

Nuorten, uusien kykyjen murtautumista musiikkialalle pyrimme edesauttamaan järjestämällä vuosittain nuorille musiikintekijöille suunnattua Top 20 Future Hitmakers -kurssia. Sen tavoitteena on auttaa nuoria tekijöitä etenemään urallaan, verkostoitumaan muiden musiikkialan ammattilaisten kanssa sekä inspiroida luomaan uutta musiikkia. Kurssi järjestetään yhteistyössä Suomen Musiikkikustantajien, Suomen Musiikintekijöiden ja Music Finlandin kanssa. Lisäksi järjestimme kesällä ja syksyllä 2024 järjestimme live-kentän asiakkaidemme kanssa Uudet Soundit -kampanjaa, jolla nostamme uusia nuoria esiintyjiä kesän isoille festareille.

Toimimme myös kumppaneina kotimaisen nykymusiikin festivaalilla Musica Novassa sekä Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailussa

Myös työnantajana edistämme aktiivisesti nuoremman ikäpolven mahdollisuuksia työskennellä meillä. Tämän tueksi aloitimme vuonna 2021 ”Nuoret ja Teosto”-konseptin, jonka kautta tarjoamme nuorille alasta kiinnostuneille työelämään tutustumisjaksoja, harjoittelujaksoja sekä osa-aikaisia työsuhteita.

Kotimaisen luovan säveltaiteen edistäminen on tärkeä osa perustehtäväämme. Haluamme kantaa vastuuta musiikkikulttuurin elinvoimaisuudesta edistämällä uuden musiikin syntymistä,  musiikin monimuotoisuutta sekä tulevaisuuden tekijäsukupolvien toimintaedellytyksiä.

Musiikin edistämistoimintaan käytettiin vuonna 2024 kaikkiaan 3,1 miljoonaa euroa Tukitoimintaan ohjattujen varojen lähteenä ovat kansallista edistämistoimintaa varten pidätetyt, niin sanotut kansalliset varat, joita yhdistys pidättää jäsenistön päätöksellä. Näiden riittävyyttä varmistetaan varainhoidolla mm. Teosto-rahaston kautta.

Taloudellinen tukemme suuntautuu monenlaisiin kohteisiin, kuten Teoston jäsenjärjestöihin (Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät, Suomen musiikkikustantajat) Musiikin edistämissäätiöön sekä Music Finlandiin. Nämä toimijat tukevat omien apurahojensa ja rahastojensa kautta musiikin monimuotoisuutta ja luovaa säveltaidetta.

Suoria avustuksia myönnämme kotimaisen musiikin tukitilityksenä, joka on tarkoitettu kotimaisille nuotinnetuille teoksille sekä sävellystilausten tuella, jolla edistämme kotimaista sävellystilaustoimintaa sekä uuden partituurimusiikin syntymistä.

Vuonna 2024 teimme toistaiseksi merkittävimmän kertapanostuksemme kotimaisen luovan säveltaiteen edistämiseen, kun perustimme Teoston Kulttuurisäätiön. Lahjoitimme vuonna 2024 säätiölle peruspääomaksi sijoitusvarallisuutta noin 10 miljoonaa euroa rahasto-osuuksina. Tämän lisäksi lahjoitimme säätiölle käyttöpääomaa 0,35 miljoonaa euroa sekä tukitoimintaan käytettäväksi puoli miljoonaa euroa. Säätiö myönsi myös ensimmäiset tukensa, ja tukea sai yhteensä 68 musiikintekijää, säveltäjää tai yhteisöä.

Teosto käy vuoropuhelua päättäjien kanssa varmistaakseen, että kotimaisen musiikkikulttuurin ja musiikin luovan alkutuotannon merkitys Suomen yhteiskunnalle tiedostetaan ja ymmärretään. Vaikuttamistyössä tavoitteena on hyvien työskentelyedellytysten ja pitkäjänteisen rahoituksen varmistaminen. Raportoimme vaikuttamistoiminnastamme avoimuusrekisteriin. Vuonna 2024 pidimme yhteyttä kaikkiaan 77 päättäjä- ja virkamiestahoon.

Vuonna 2024 Teoston ja sen jäsenjärjestöjen muodostaman musiikin luovan alkutuotannon edunvalvonta- ja vaikuttamistyön painopiste oli hallitusohjelmavaikuttaminen. Hallitusohjelman keskeisimpiä edistettäviä hankkeita olivat kulttuuripoliittisen selonteon valmistelu, yhdistelmävakuutuksen valmistelu sekä luovan talouteen liittyvät kasvutoimet. Toimialan vaikuttamistyössä painottui myös EU:n tekoälyasetukseen ja sen toimeenpanoon liittyvä lainsäädäntövaikuttaminen Suomessa ja EU:n tasolla.  Näihin annoimme lausuntoja, kannanottoja sekä pidimme valmisteleviin tahoihin aktiivisesti yhteyttä.

Kevään 2024 kehysriihessä kulttuurialalle kohdennetut leikkaukset sekä arvonlisäveron korotukset osuivat kipeästi vielä toipumassa olevaan musiikkialaan. Vaikuttamistyöllä niiden vaikutuksia onnistuttiin lieventämään vain hyvin rajallisesti.

Hallituksen toteuttamien budjettileikkausten myötä aktivoitui myös keskustelu yksityisen kopioinnin hyvityksestä. Hallituksen päätökseen leikata hyvitykseen varattua määrärahaa 50 prosentilla ei saatu aikaan muutosta huolimatta aktiivisista viestintäkampanjoista ja vetoomuksista, joihin myös kansainväliset järjestöt osallistuivat. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti elokuussa 2024 selvityksen hyvityksen tulevaisuudesta. Selvityshenkilön loppuraportti ilmestyi helmikuussa 2025 ja valmistelu jatkuu sen esitysten pohjalta.

EU-tasolla keskeistä oli myös keväällä 2024 järjestetyt europarlamenttivaalit, joihin lanseerasimme myös musiikin luovan alkutuotannon EU-vaalitavoitteet. Vaalitavoitteiden edistämiseksi toteutimme aktiivista vaaliviestintää sekä lanseeraustilaisuuden Musiikin Satamassa sekä muodostimme yhteydet uusiin Euroopan parlamentin suomalaisjäseniin.

Kansainvälisellä tasolla teemme vaikuttamistyötä kansainvälisen kattojärjestömme CISACin sekä eurooppalaisen kattojärjestömme GESACin puitteissa. Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen kuuluu GESACin hallitukseen. Kansainvälisellä tasolla vaikuttamistoiminta kohdistui erityisesti EU:ssa kesällä 2024 hyväksyttyyn tekoälyasetukseen sekä sen toimeenpanoon sekä laajempaan globaaliin keskusteluun tekoälyn vaikutuksista.

Teoston kulttuurikummitoiminnan kautta pidimme yhteyttä ja lisäsimme ruohonjuuritason vuorovaikutusta musiikkia työkseen tekevien sekä toimintaedellytyksistä päättävien kesken. Verkostoon kuuluu noin 70 kansanedustajaa ja musiikin tekijää ja kustantajaa, jotka muodostavat kummipareja. Vuonna 2024 järjestimme kulttuurikummeille kaksi yhteistapahtumaa sekä lukuisia pienempiä, kahdenvälisiä tapaamisia.

>> Lue lisää Teoston edunvalvonnasta

Vaikutamme musiikkialan kehitykseen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Muiden tekijänoikeusjärjestöjen kanssa, Luovan työn tekijät ja yrittäjät ry:n piirissä.

Musiikkiala.fi -sivuston kautta jaamme riippumatonta tutkimustietoa alan vaikutuksesta yhteiskuntaan. Lisäksi musiikkialan yhteisponnistuksena järjestettiin Helsingin Juhlaviikoilla päättäjille suunnattu Music Talks -paneelikeskustelu, jonka aiheena oli kansainvälistyminen.

Jatkona vuoden 2024 kansainvälisten vastuullisen tekoälyn periaatteiden julkistamiselle Teosto julkaisi kesällä 2024 ohjeistuksen tekoälyllä tuotetun musiikin rekisteröintiin. Lisäksi Teosto teetti kyselyn tekoälyn käytöstä musiikkialalla. Sen mukaan tekoäly on jo arkinen työväline. Olemme mukana myös neljän korkeakoulun muodostamassa LuovAIn-hankkeessa, jossa kehitetään luovan ja kulttuurialan toimijoille keinoja hyödyntää tekoälyä omassa työssään sekä sopeutua tekoälyn mukanaan tuomiin muutoksiin

Järjestämme kaksi kertaa vuodessa Teosto Talks -tilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia musiikkialan kysymyksiä. Vuonna 2024 aiheina olivat tulevaisuuden musiikin rahoitus ja striimauksen kehitys.

Syksyllä saatiin päätökseen tekijänoikeusjärjestöjen ISNI-hankkeen ensimmäinen vaihe.

ISNI (International Standard Name Identifier) on maailmanlaajuisesti käytetty tekijätunniste, jolla voidaan yksiselitteisesti identifioida mihin tahansa luovaan teokseen liittyviä henkilöitä ja yhteisöjä.

Olemme mukana myös laajemmissa tutkimus- ja selvityshankkeissa. Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa. Kuinka jatkaa tästä eteenpäin? -tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kulttuurialaan korona-aikana kohdistunutta poliittista päätöksentekoa oikeustieteen, yhteiskuntatieteen sekä hyvän hallinnon ja demokratian periaatteiden näkökulmista.