Max Savikangas: ”Tekoäly voi olla kiinnostava työkalu, mutta taiteellisen merkityksen luo ihminen”
Tekoäly ei ole musiikkikentällä spekulatiivista tulevaisuutta vaan ajankohtainen kysymys. Jotta tekijänoikeudet voidaan suojata myös tekoälyn aikakautena, tarvitaan sääntöjen noudattamisen valvontaa ja yritysten toiminnan läpinäkyvyyttä. Musiikin luova alkutuotanto (Teosto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat ja Suomen Säveltäjät) toivoo tulevalla hallituskaudella vahvaa tekijänoikeuksien suojelua ja resursseja sääntelyn valvontaan.
Säveltäjä ja alttoviulisti Max Savikangas nostaa alttoviulun olkaansa vasten ja ryhtyy improvisoimaan ilmoille säveliä. Soittoon yhtyy ääniä, jotka tulevat kahdesta kaiuttimesta. Näiden äänien lähteenä ei ole valmis taustanauha, vaan tekoälyn reagointi Savikankaan soittoon elävänä esitystilanteessa.
”Lähdin etsimään ohjelmistoa, joka generoisi soittamani aineiston pohjalta uusia sävellyksiä, mutta en löytänyt sopivaa. Päädyin ohjelmistoon, joka reagoi soittooni poimimalla palasia aiemmista sävellyksistäni”, Savikangas kertoo.
Kyseessä on ranskalaisen musiikintutkimuslaitoksen IRCAM:in tuottama SOMAX2-tekoälyohjelmisto. Savikangas syötti siihen viisi aiemmin säveltämäänsä sooloteosta, jotka hän oli myös soittanut itse. Esityksessä kone kuuntelee Savikankaan soittoa ja poimii sen yhteyteen pätkiä saamastaan tietokannasta. Tekoäly tuottaa musiikkia kahdelle eri raidalle ja kuuntelee myös itseään. Savikangas soittaa esityksessä siis tavallaan triona itsensä kanssa.
”Kone käytännössä viipaloi pieniksi hakkeiksi aiemmat sävellykseni ja analysoi niitä säveltason, harmonian, dynamiikan, äänenvärin ja melodisten kuvioiden mukaan. Kun soitan, niin kone assosioi soittoa tietokantaan ja valikoi siihen mitä milloinkin.”
Esityksissä mukana ollut ääniteknikko Anders Pohjola pystyy säätelemään sitä, kuinka erilaista tai samanlaista ääntä kone tuottaa, ja etsiikö se materiaalia koko tietokannasta vai jostain tietystä osiosta.
Ennen AI Viola? -teosta Savikangas on käyttänyt tekoälyä myös säveltämässään oopperassa Ihmisen jälkeen / Posthuman, jonka libretosta ja ohjauksesta vastasi taiteilija Teemu Mäki. Esitykseen kuului 10 soittajaa, neljä solistia, nelihenkinen kuoro ja kaksi tanssijaa. Oopperan tarina sijoittuu kaukaiseen tulevaisuuteen, jossa ihminen on lajina jo kadonnut. Ihmisen jälkeiset, kehottomat, kuolemattomat, teknologiset olennot alkavat tutkia sitä, millainen ihminen oli. Viimeisessä kohtauksessa yksi heistä laulaa.
”Se ei saanut kuulostaa alkeelliselta robotilta, vaan kehittyneeltä ja ihmisenkaltaiselta. Löysin Yamahan Vocaloid-ohjelman, johon syötetään sanat ja melodia. Siinä voi hienosäätää vibratoa ja glissandoja, ja lopputulos kuulostaa aika hyvin ihmismäiseltä. Syötin esityksessä laulut koneelta äänentoistoon, joka kuului prismaattisesti ympäri salia. Kapellimestari piti huolta, että kone ja ihmiset pysyvät samassa tempossa”, Savikangas selittää.
Savikangas toteaa, että algoritmista säveltämistä on tehty iät ja ajat. Erkki Kurenniemi ja muut elektronisen musiikin pioneerit visioivat jo 1960-luvulla tulevaisuutta, jossa musiikilla ei ole enää tekijää, vaan se syntyy, kun avataan jokin kanava halutuilla asetuksilla.
”En ole lainkaan kiinnostunut musiikin tekemisestä nappia painamalla. Prompteja syöttämällä ei luoda mitään uutta, vaan siinä ryöstöviljellään muiden työtä.”
Vaikka ihmiset käyttävät tekoälyä aktiivisesti, sen tuottamaan taiteeseen suhtaudutaan kriittisesti
Tekoäly on tullut käyttöön rytinällä. Tuoreen Nordic Digital Music Survey 2026 -tutkimuksen mukaan jo 66 prosenttia pohjoismaalaisista käyttää tekoälyä työssään tai vapaa-ajallaan, kun vielä kaksi vuotta sitten luku oli 20 prosenttia.
Vaikka tekoälyä käytetään laajasti, sen tuottamiin sisältöihin suhtaudutaan varauksella. 80 prosenttia pohjoismaalaisista ajattelee, että tekoälyllä luotu musiikki pitäisi merkitä selvästi eri kanavissa, jotta sen voisi tunnistaa.
Suoratoistopalveluihin ladataan tällä hetkellä päivittäin massiivisia määriä AI-musiikkia. Deezer kertoi keväällä 2026, että heidän palveluunsa ladataan päivittäin noin 75 000 tekoälyllä luotua kappaletta – osuus on jo 44 prosenttia kaikista latauksista. Arvioiden mukaan Spotifyn kohdalla osuus on samaa luokkaa.
”Uhkana on, että kulttuurinen avaruutemme täyttyy tekoälyn tuottamasta moskasta”, Savikangas toteaa.
Usein tekoälybiisien lataajat hyödyntävät bottiarmeijoita, jotka pyörittävät biisejä korvausten toivossa. Tekoälykappaleita palveluihin lataavat voivat saada mekanisointikorvauksia, mutta tekijänoikeuskorvauksia he eivät saa. Toistaiseksi tekoälyllä tuotetut kappaleet eivät ole kuitenkaan voittaneet kuulijoita puolelleen: ne keräävät vain noin yhden prosentin kuunteluista.
Max Savikangas toteaa haluavansa tietää, milloin kuuntelee tekoälyn tuottamaa musiikkia.
”Siinä on merkittävä, perustavanlaatuinen ero. Jos kuulisin huikean alttoviulistin soittoa, mutta sitten paljastuisikin, että kyseessä on tekoäly, suhtaudun siihen tietenkin eri tavalla kuin ihmiseen.”
Tekijänoikeuslaki suojelee ihmisen työtä
Tekijänoikeuslaki edellyttää teokselta luonnollisen henkilön itsenäistä ja omaperäistä luomistyötä. Tekoäly ei voi olla tekijä, ja tekijänoikeussuoja kohdistuu vain konkreettiseen ilmaisuun, ei ideoihin. Näin ollen tekoälyllä luoduilla teoksilla ei ole lain näkökulmasta lainkaan tekijää.
Jos tekoälyä käytetään työkaluna, joka yhdistyy omaan luovaan musiikin tuottamiseen, ihminen voidaan harkinnanvaraisesti merkitä teoksen tekijäksi. Usein tekoälyä käytetään musiikkiteknologisena työkaluna, ei varsinaiseen luomistyöhön. Tutkimusten mukaan ammattilaiset hyödyntävät tekoälypohjaisia työkaluja tällä hetkellä eniten musiikin masterointiin ja raitojen puhdistamiseen tai erotteluun.
Teosto on julkaissut asiakkailleen ohjeet, joissa määritellään millaista tekoälyavusteista musiikkia voi rekisteröidä omiin nimiin. Olennaista on, että tekoälyä on käytetty vain teknisenä apuvälineenä ja että se ei loukkaa muiden osapuolien oikeuksia.
Toistaiseksi tekijänoikeusilmoitukset perustuvat luottamukseen. Tekoälyn käytön tunnistamiseksi luodut ohjelmistot ja vesileimat kehittyvät koko ajan, mutta ne eivät ole aukottomia. Jos työskentelyssä on käytetty tekoälyä, kannattaa musiikintekoprosessi dokumentoida todisteeksi omasta tekijyydestä.
Tekijänoikeuksien suojaaminen tekoälyaikana
Yksi Musiikin luovan alkutuotannon vaalitavoitteista tulevalle hallituskaudelle on tekijänoikeuksien puolustaminen myös tekoälykäytössä. Tekoälypohjaisissa palveluissa teoksia hyödynnetään tällä hetkellä usein ilman lupaa, vaikka tekijänoikeudella suojatun musiikin käyttöön ja muunteluun tarvitaan oikeudenomistajien lupa, ja käytöstä tulee maksaa korvauksia. Tämä koskee myös tekoälyn kouluttamista.
Max Savikangas toteaa, että kun hän tutki tekoälypohjaisten ohjelmistojen tarjoamia mahdollisuuksia, hänelle oli tärkeää, että hän ei tule loukanneeksi muiden tekijöiden oikeuksia.
”Kaikki teoksessani hyödynnetty ja koneelle syötetty materiaali oli itse säveltämääni ja esittämääni. Lisäksi ohjelmisto toimii suljetussa ympäristössä, joten oma tuotantoni ja soittotyylini ei vuoda kovalevyn ulkopuolelle”, Savikangas selittää.
”Jos käsken tekoälyä luomaan reggae-tyylisen kappaleen suklaan syömisestä, niin vaikka kyseinen kappale ei olisi aiemmin ollut olemassa, on se luotu matkimalla genren aiempia tuotoksia.”
Yksi merkittävä ennakkotapaus on oikeustaisto, jossa osapuolina olivat Saksan tekijänoikeusjärjestö GEMA ja tekoäly-yhtiö Suno. Münchenin tuomioistuin totesi heinäkuussa 2026, että Suno on hyödyntänyt luvatta saksalaista tekijänoikeussuojattua musiikkia tekoälyn kouluttamiseen ja musiikin tuottamiseen. Sunon maksettavaksi tulevaa korvaussummaa ei ole vielä määritetty, ja käsittely etenee hovioikeuteen.
Nordic Digital Music Survey 2026 -tutkimuksen mukaan 77 prosenttia pohjoismaalaisista oli sitä mieltä, että musiikin tekijöiden pitäisi saada päättää, käytetäänkö heidän luomiaan teoksia tekoälyn kouluttamiseen. Selvä enemmistö myös halusi, että tekijöille maksetaan korvauksia.
Teoston syyskuussa 2026 päivitetty asiakassopimus ottaa huomioon myös musiikin tekoälykäytön. Korvausten keräämisen lisäksi Teoston tehtävänä on huolehtia, että sen hallinnoimia teoksia ei käytetä ilman lupaa.
”Meidän täytyy pitää huolta oikeuksistamme ja kulttuuriperinnöstämme”, Savikangas toteaa.
Artikkelin lähteinä on käytetty myös Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajan Vappu Auran, Musiikkikustantajat ry:n toiminnanjohtaja Jari Muikun, oikeustieteen yliopistonlehtori Anton Ylikallion ja juristi Herkko Hietasen puheenvuoroja LuovAIn!-hankkeen seminaarissa 22.9.2026.
Tilaa TeoStory-uutiskirje
Haluatko tiedon uusista TeoStory-artikkeleista sähköpostiisi? Tilaa TeoStory-uutiskirje, niin saat kuukausittain koosteen uusista jutuistamme!
Musiikin luovan alkutuotannon toimijat – Teosto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat – esittävät seuraavalle hallituskaudelle neljä tavoitetta, joilla turvataan kotimaisen musiikin menestys myös tulevaisuudessa.
1. Rahoitus kuntoon
Taiteen ja kulttuurin rahoitus tulee nostaa pitkällä aikavälillä yhteen prosenttiin valtion budjetista. Ennakoitavuutta parannetaan monivuotisilla rahoitussuunnitelmilla. Vahvistetaan valtionosuuksia saavien toimijoiden yhteistyötä vapaan taiteen kentän kanssa, panostaen etenkin kotimaiseen uuteen musiikkiin. Lisäksi yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä tulee uudistaa EU-lainsäädännön mukaiseksi.
2. Kasvua kulttuurista
Luovat alat ovat yksi keskeisimmistä kasvua ja hyvinvointia luovista toimialoista. Tekijänoikeudet ovat aineetonta pääomaa, joka voi kasvaa rajattomasti. Tämä vaatii luovien alojen erityispiirteiden huomiointia ja investointeja. Luovan alan yritystuen kriteereitä Business Finlandissa tulee uudistaa, ja kulttuurivientiin panostaa. Kotimaista kulttuurin kulutusta vauhditetaan palauttamalla kulttuurituotteiden arvonlisävero takaisin 10 prosenttiin.
3. Tekijänoikeudet ja tekoäly
Tekoälyn nopea kehitys haastaa tekijänoikeuksien toteutumisen perustavanlaatuisesti. Teoksia ei tule käyttää jatkossakaan ilman tekijän lupaa ja asianmukaista korvausta, ja tämä koskee myös tekoälypohjaisia palveluita. Tulevalta hallitukselta vaaditaan vahvaa tekijänoikeuksien suojelua ja resursseja sääntelyn valvontaan.
4. Luovan alan turvaverkot
Luovan työn tekijöiden toimeentulo koostuu tyypillisesti useista, epäsäännöllisistä lähteistä. Sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa siten, että se kohtelee yhdenvertaisesti myös itsensä työllistäjiä. Työttömyysturvan suojaosat on palautettava, ja työn tekemisen pitää olla aina kannattavaa. Ammattitaidon kehittäminen työttömyysjakson aikana ei saa johtaa tukien menettämiseen. Tekijänoikeustulot ja apurahat tulee huomioida oikeudenmukaisesti.
