Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Jari Muikku
Kuva: Jari Muikku

Kannattaako streaming kenellekään?

Valtaosa tästä debatista on ollut hedelmätöntä, sillä sen lähtökohdat ovat mielestäni olleet väärät. Väitteet on ankkuroitu useimmiten – joko tiedostaen tai tiedostamatta – perinteisiin musiikin käyttömuotoihin sekä niiden hinnoittelun rakenteisiin ja tasoihin. Tällöin on jäänyt helposti huomioimatta, että internet-talous noudattaa erilaisia pelisääntöjä, halusimmepa sitä tai emme.

Korvausten pienuuden kauhistelua oleellisempaa olisikin miettiä, miten korvaustasoja tulisi suhteuttaa. Tässä mielessä oleellisimpia tekijöitä ovat kuuntelumäärät, aika ja käyttäjämäärän skaalautuminen.

Musiikin lisensointitoiminnassa oikeudenomistajien saamat korvaukset perustuvat pitkälti teosten käyttömääriin. Jos esimerkiksi online-tilityksissä vertaillaan yksittäisistä latauksista ja streameista saatuja korvauksia, ero on selkeä. Jos taas latauksia vertaillaan streameihin oletettujen kuuntelukertojen määrän suhteen, ero kaventuu jo huomattavasti. Kun lisäksi otetaan huomioon ajan mittaan streameista yksittäiselle teokselle kumuloituvat tulot, ero kaventuu edelleen, ellei jopa ohita latauksia.

Näiden seikkojen lisäksi streaming-korvausten kasvun avainkysymys on palvelujen skaalautuminen. Jotta oikeudenomistajat saisivat nykyistä huomattavasti tuntuvampia korvauksia, palvelujen on kasvatettava merkittävästi käyttäjämääriään nykyisiin verrattuna.

Jos asiaa tarkastelee streaming-palvelujen kannalta, perinteisten musiikin käyttömuotojen (minimi)hintatasojen soveltaminen niihin johtaisi tilanteeseen, jossa palvelut toteaisivat taloudellisesti kannattavan toiminnan olevan mahdotonta. Ne tarvitsevat sopivassa suhteessa sekä vastiketta maksavia premium-palvelujen käyttäjiä että mainosrahoitteisia palveluja käyttäviä kuulijoita.

Kinastelun keskellä osapuolilta jää helposti huomaamatta tärkein asia eli musiikin kuluttajat. Niin palvelun tarjoajien kuin oikeudenomistajien on viime kädessä sopeuduttava siihen, mitä musiikin kuuntelijat ovat valmiita maksamaan palveluista. Heille on samantekevää, mitä palvelujen tuottaminen maksaa ja millaisia korvauksia oikeudenomistajat haluaisivat.

Riitapukareiden tulisikin keskittyä rahasta nahistelun sijasta hankkimaan yhteistyössä palveluille huomattavasti nykyistä suurempia käyttäjämääriä. Markkinoilla on toistaiseksi ollut vain musiikin aktiivikuluttajia palvelevia premium-palveluja, sillä noin 10 euron suuruinen kuukausimaksu on aivan liian suuri keskimääräiselle kuluttajalle.

Vastiketta maksavien käyttäjämäärien huomattava kasvattaminen edellyttää erilaisten edullisempien, rajoitetumpien ja kohdennetumpien palvelujen tuomista markkinoille. Huomattava osa kuluttajista ei kuitenkaan ole valmis maksamaan sisältöpalveluista itse, jolloin he tulevat jatkossakin käyttämään mainosrahoitteisia palveluja tai antamaan vastineeksi tietoja itsestään mainontaa varten.

Halvempien palvelujen esiinmarssi voi aluksi jopa alentaa entisestään yksittäisistä streameista oikeudenomistajille maksettavia korvauksia. Ilman kokonaiskakkua kasvattavaa skaalautumista jaettavaa ei kuitenkaan jatkossa ole pahimmassa tapauksessa ole juuri lainkaan. Tämän vuoksi sekä oikeudenomistajien että palvelujen tarjoajien on kannettava oma osuutensa riskistä.

Musiikkiteollisuus ei katoa minnekään, mutta se tulee jatkossa olemaan mitä todennäköisimmin kooltaan aiempaa pienempi. Fiksuimmat toimijat laativat strategiansa tämän tosiasian pohjalta.

Esimerkiksi kotimainen tietokantayhtiö MySQL kilpaili aikoinaan menestyksekkäästi Oraclen kaltaisia ohjelmistojättejä vastaan. Sen strategian ydinajatus oli, että ko. ohjelmistomarkkinan koko on huomattavasti yleistä käsitystä pienempi. Voisiko Suomesta löytyä uusi musiikkialan MySQL?

Teksti: Jari Muikku
Kirjoittaja toimii konsulttina Digital Media Finland -yhtiössä.

Jaa somessa
Annathan meille palautetta!

Kehitämme verkkosivujamme ja otamme mielellämme vastaan palautetta. Vastaaminen onnistuu nopeasti!

Evästeet Teoston verkkosivustolla

Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallentuu tietokoneellesi tai muulle laitteellesi ja tallentaa tietoa käynnistäsi Verkkosivustolla. Evästeiden avulla Teosto parantaa palveluidensa käytettävyyttä.

Evästeillä kerättyjä tietoja ei lähtökohtaisesti yhdistetä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin, mutta jotkut evästeillä kerättävät tiedot saattavat olla välillisesti yhdistettävissä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin.

Lue lisää tietosuojalausekkeestamme ja evästeselosteestamme.

Evästekategoriat
Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä verkkosivustomme saatavuuden varmistamiseksi. Ne esimerkiksi lataavat osan verkkosivustomme toiminnoista etukäteen nopeuttaakseen verkkosivuston latautumista. Välttämättömiä evästeitä käytetään myös valitsemiesi asetusten määrittämiseen ja muistamiseen. Voit kieltää välttämättömien evästeiden käytön selainasetuksissasi, mutta huomioithan, etteivät verkkosivuston kaikki toiminnot ja osat sen jälkeen toimi välttämättä kunnolla.
Lisätietoja evästeistä

Analytiikkaevästeet

Käytämme analytiikkaevästeitä kehittääksemme verkkosivustomme toimintaa. Analytiikkaevästeillä kerätään tietoa muun muassa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivustoamme ja miten he navigoivat verkkosivuston eri välilehtien välillä. Tietoja käytetään lähtökohtaisesti anonyymissä muodossa.
Lisätietoa: tietosuojalauseke ja evästeseloste

Toiminnalliset evästeet

Toiminnallisten evästeiden avulla voimme tarjota verkkosivustollamme erilaisia toimintoja, kuten soittolistoja ja reaaliaikaisen chatin. Jos kiellät toiminnallisten evästeiden käytön, osa tai kaikki näistä toiminnoista ei välttämättä toimi oikein.
Lisätietoa evästeistä

Markkinointievästeet

Markkinointievästeet auttavat meitä räätälöimään markkinointia ja tarjoamaan verkkosivustomme käyttäjille tulevaisuudessa yksilöllisempiä palveluita. Keräämme markkinointievästeiden avulla tietoja esimerkiksi käyttäjän käyttäytymisestä ja mieltymyksistä verkkosivustollamme.
Lisätietoa evästeistä